Pikkuneitien samisteluun

Ompelin omalle Neidille Giant Apple-kaavalla Frozen mekon koossa 68cm. Ensin aikani turhaan yritin etsiä kaupoista Frozen vaatteita noin pienelle, mutta eipä niitä ole. No, eihän toki tuon ikäinen vielä elokuvaakaan ole nähnyt, mutta äiti on :). Myydäänhän niitä kankaita, joten ei muuta kuin itse hommiin. 

Samanlaisen, mutta erivärisillä resoreilla, ompelin myös Neitiämme puolivuotta vanhemmalle kummitytölle koossa 82cm.

Mekkojen valmistuttua ja sitä omalle neidille testatessa tajusin vasta ensikerran, että kyse on tosiaan enemmänkin paitamekosta kuin mekosta, sen verran lyhyt helma on. Harmi, että en tajunnut aiemmin, olisin pidentänyt helman kunnon mekoksi. Vasta päällekokeilun jälkeen tuli kunnolla katsottua vaatteen kuvaa ja kiinnitettyä huomiota siihen ettei vaate ole siinäkään mekkomitassa vaikka mekkohelmainen onkin. 

Eiköhän tälle joka tapauksessa ole kesällä käyttöä. Kummityttö saa omansa syntymäpäivälahjaksi.

Kaava: Ottobre, Giant Apple

Kangas: Poppanavakka

Aurinko armas

Enpä olisi uskonut miten suosittu itsetehty lelu voisi olla!

Bongasin Eilen tein- blogista ihanan lelun Onnin ja Ilonan katselukankaasta. Postausta lukiessani meidän neiti ei ollut vielä osoittanut erityisempää kiinnostusta mitään leluja kohtaan, joten kuvaukset  lelussa olevien katselukuvien "toimivuudesta" saivat innostumaan.

Tilasin itselleni virikekuvakangaspalasen ja lisäksi pari korttia. Aluksi meillä katseltiin kortteja ja kankaan kuvia ihan sellaisenaan ja yritin selvittää mitkä niistä saisivat neidissä jonkinlaista reaktiota aikaan. Korteista punaisella pohjalla oleva lintu toimi oikein hyvänä katseen vangitsijana ja se oli myös ensimmäisiä asioita, joita neiti oikeasti silmillään lähti seuraamaan. Tätä ei kuitenkaan kangasrivistöstä löytynyt. Kankaan kuvista parhaiten "toimi" aurinko, sammakko ja riikinkukko.

Ompelin  neidille kolmiolelun. Kolme kuvaa kolmioksi ja toisesta kankaasta päätypalat. Aurinkokuvan takana on ommeltuna paistopussi rapinaa tuomaan. Aikomuksenani oli tuunata ohjetta vielä niin, että olisin laittanut lelun sisään kulkusen, mutta olin niin tohinaa täynnä lelua tehdessä, että tällainen aikomus unohtui.

 Melkoista riepotusta tämä lelu onkin saanut. Uutena lelusta ei tullut kuvia otettua, joten tässä jo melkolailla ruttuisena. Luulen, että tuo kolmion muoto tekee lelusta helposti pideltävän, helpomman kuin mitä neliö olisi. Aluksi lelua esiteltiin neidille ja katseltiin yhdessä kuvia ja puserreltiin niin, että rapisi. Nyt neiti saattaa makailla lattialla selällään, katsella kuvia ja puserrella lelua omissa käsissään, välillä viskaista syrjään, kääntyä mahalleen ja taas puserrella lisää. Paljon on myös nauhoja laitettu suuhun ja samanaikaisesti nyhdetty lelua käsillä.

 Samalla kerralla ompelin kahdesta palasesta lituskaisen lelun ystävän vauvalle, hänestä oli tuolloin vasta tieto masussa olosta. Nyt tämäkin neiti on jo ehtinyt syntyä ja lelukin matkalla omistajalleen. Kankaiden välissä on kuvan kokoinen pala vanulevyä ja paistopussia.

Kankaat: kuvakangas Onni ja Ilona, mustavalkoinen-kangas Kangastus

Nauhat: Karnaluks

Söpöstelyä

Tällaisen söpöstelymekon ompelin jo ennen kuin meidän neidistä oli mitään tietoa. Pitkään mekko kuitenkin pyöri vain ompelupöydällä ja itseasiassa niin pitkään, että neiti ei ole lainkaan tätä käyttänyt ja nyt alkaakin olla turhan piukea totesin, kun kokeilin.

Seuraavan koon kaavat, kun saan käsiini niin sillä surauttelen sitten neidille käyttömekon. Kangaskin on jo katsottuna.

Kaava: Giant Apple, Ottobre 3/2014

Kankaat: Pallokankaan ostopaikkaa en enää muista. Resori Triteksistä.

Ja näin heiluu kassi ja kassi heiluu näin!

Olen aina valmistautunut jouluun ajoissa ostamalla lahjoja pitkin vuotta. Aina, kun kohdalle on tullut jotakin, jonka on ajatellut sopivan jollekulle olen sen ostanut. Inhoan tunnetta, että viime hetkillä ostaa jotakin "koska pitää ostaa". Viime vuonna olin ajoissa myös itsetehtyjen lahjojen osalta sillä vahva oletukseni oli, että loppuvuodesta en ehtisi ompelukoneen ääressä istuskella. Laskettuaika oli syyskuussa, mutta neiti tulikin jo vajaata kuukautta aiemmin, joten aika lyheni entisestään.

Ompelin lahjaksi kasseja muovikassi mallilla. Mainion ohjeen tähän olen löytänyt Pampau-blogista. Ekalla kerralla ompelin ohjeen mukaisesti vuorellisen kassin, mutta siitä tuli aikas tömäkkä eikä ehkä niin kovin käytännöllinen mukana kuljetettava. Siispä nyt ilman vuorta.

Kaikki kankaat olen ostanut Kangastuksen Ystävämyynneistä. Ihanan vahvoja kankaita. Näiden kankaiden kanssa ei ole tarvetta vuoritukselle!

 Muutama kassi ehti pakettiin jo ennen kuvaamista.

Surullista, että Kangastus meni konkurssiin. Heidän kankaansa miellyttivät omaa silmääni ja olivat kuosillisesti täysin verrattavissa esimerkiksi Marimekkoon. Vaikka Kangastuksella oli vuosia takana niin oliko se nimenä kuitenkin liian tuntematon?! Sokosissa ja Prismoissa ainakin myytiin Kangastuksen tuotteita sekä lisäksi heidän kangastaan oli ainakin Home-verhoissa, joissa Kangastus luki vain pienellä. Myös Etolassa oli Kangastuksen kangasta myynnissä. Kerran bongasin Unelmien Talo & Koti-lehdessä Kangastuksen kankaan, mutta siinä yhteydessä oli mainittu ostopaikaksi vain Etola. 

Onneksi ostin jokaisesta Kangastuksen Ystävämyynnistä kankaita varastoon, joten ihan heti eivät ole loppumassa. Olisin kyllä ostanut enemmänkin, kun olisin tiennyt ettei niitä enää saa, ainakaan sillä hinnalla. Ihania kankaitan ja mikä tärkeintä ihanan jämäkkää ja hyvä laatuista!

Vierashuoneen verhot

Nyt on taas yksi huone lisää verhotettuna. Olen antanut miehelle luvan kiinnittää verhotangot vasta sitä mukaa kuin verhot ovat valmistuneet jottei näyttäisi niin keskeneräiseltä. Juuri sopivasti satuin lukemaan vieläpä juttua jostain sisustuslehdestä, että verhot ovat taas tulossa muotiin. Oltiin kuulemma eletty juuri kautta jolloin verhottomat ikkunat olivat trendikkäät. Jaaaa, enpäs ole tiennyt. Sitä on siis elelty suorastaan trendikkyyden aallon harjalla.

Se, että verhotangot on saanut kiinnittää vasta verhojen valmistuttua on tarkoittanut myös sitä, että verhot ovat välillä odottaneet sitten vastaavasti sitä tankojen kiinnitystä. Mutta nyt on kaikki valmista vierashuoneen osalta. Tein verhoista tällaiset valelaskosverhot. Vielä puuttuu verhot neidin huoneesta ja keittiön vähän haasteellisemmasta ikkunasta.

Kuviokangas Kangastuksen Astrid

Valkoinen on lakanasta. Hassua sinänsä, että tuli halvemmaksi ostaa lakana kuin metritavarana lakanakangasta paikallisesta kangaskaupasta. Ostaessa mietin, että onko kuitenkaan oikein tehdä näin?! Ostaa ja leikata valmis tuote ihan muuhun käyttöön.

Kodistamme löytyy 10 ikkunasta Kangastuksen myynneistä ostamistani kankaista ommellut verhot ja kahteen on vielä tulossa. Vain yhdessä kotimme ikkunassa on muuta kuin Kangastusta. :)

Vauvanpesä- Babynest

Minulla oli alunalkaen vahva ajatus siitä, että lapseni tulisi nukkumaan Kelan laatikossa. Ihan pelkästään jo fiiliksenkin vuoksi! Olin bongannut hyvän ohjeen laatikon tuunaamisesta mieleiseksi ompelemalla ja sitä oli tarkoitus hyödyntää.

Siirsin ja siirsin ompelemista. Ensin piti tehdä harmaa, sitten vaaleanpunainen. Mutta koska olimme jääneet hieman epävarmoiksi tulokkaan sukupuolesta tuntui vaaleanpunainen vähän riskiratkaisulta. Ja niin muut ompelukset ajoivat ohi.

Juuri oikeaan aikaan Facen ompeluryhmissä alkoi näkyä kuvia Vauvanpesistä eli Babynesteistä. Voi kuinka söpöjä! Minäkin päätin tehdä sellaisen.

Hyvä, että tein! Meidän Kirppustiina, kun tuli sen verran ennakkoon, niin alkuun tuntui kovastikkin huutavan hätäänsä siitä minne oli joutunut. Synnärillä auttoi kapalointi ja kotona tuntui tuovan helpotusta tuo vauvanpesä, jossa on hyvinkin pieneen rajattu tila ja pehmeät seinämät ympärillä. Neiti makaili pedissä hyvinkin aktiivisesti ne ajat jolloin suostui olemaan muualla kuin sylissä.

 

Suurimmassa osassa ohjeita pesä on tehty 60cm pitkäksi. Kannattaa ehdottomasti tehdä 70cm. Meillä jäi ainakin turhan nopeasti pieneksi.

Hyödynsin Diary of A- ja Me, Myself & I- blogeista löytämiäni ohjeita.

Kankaat: Kangastus

Renkaat: Karnaluks

Nauha: Nokian kauppahuone

Sellaisen kiristysmakenisminkin ostin, mutta se ei koskaan päätynyt käyttöön asti

Vaunuverho- lampaita peltotiellä

Vaunuverho oli yksi ensimmäisiä ompeluksia, joista päätin, että tämä on tehtävä saatuani tietää olevani raskaana. Olin bongannut jo aiemmin Facebook-ryhmissä useitakin kauniita vaunuverhoja sekä Villa ja Villan ohjeen. 

Tämä on ollut tarpeellinen! Verho suojaa vaunukoppaa hyvin syystuulilta ja häikäiseviltä auringonsäteiltä. Jotensakin paljon kauniimpi kuin sellainen valkoinen verkko joka kai on tarkoitettu ensisijaisesti itikkasuojaksi. Ja sen verran olen lastentarvikeliikkeessä hintoja vilkaissut, että tiedän säästäneeni jokusen euron itse tekemällä. Ja mikä tärkeintä näin tietenkin sai mieleisensä ja ennen kaikkea väreihin sopivan.

Kangas: Parnusta, jostakin pikku puodista jokunen vuosi sitten. Ostaessani en tiennyt mitä siitä tekisin, tämä käyttötarkoitus tuskin kävi mielessäkään. Ostettuani lähinnä harmitti, kun en ostanut enempää, oli sen verran edullista. Sopii mielestäni väriltään näihin vaunuihin kuin nenä päähän.

 Nauhat ja renkaat: Karnaluks

Kirkkaat suihkuverhon renkaat: Ikeasta. Olivat kerrostaloasunnossa alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan, omakotitaloon muutettuamme vailla käyttöä.

Tyytyväinen tuunaaja

Tämä jo aikaa sitten ja aivan toisen värisiin kalusteisiin kaveriksi hankittu rahi oli juuri oikean kokoinen uuden sohvamme pariksi, mutta väriltään se oli aivan pielessä. Lisäksi kangas oli jo inhassa kunnossa. Siispä sille oli tehtävä jotain!

 Katselimme monia kankaita, kaksi ehdin jo ostaakin ajatuksella, että tämä se voisi olla. Molemmat olivat kuitenkin liian vaaleita ja lisäksi toinen oli kuviollinen, josta mies ei oikein innostunut. Kangastuksessa katselimme todella hyvän sävyiseltä vaikuttavaa kangasta, mutta kangas vain tuntui melko ohuelta. Tämän lisäksi myyjäkin oli sitä mieltä, että kangas ei olisi materiaaliltaan paras mahdollinen niinkin kovan kulutuksen kohteeseen kuin rahi. Jätimme kankaan kauppaan. Vastaan ei kuitenkaan tullut mitään parempaa. Lisäksi pohdiskelin lattia-istuintyynyjä, jotka isäni teki minulle kaksitoista vuotta sitten opiskeluasuntooni. Tyynyt ovat kulkeneet mukanani asunnosta toiseen, välillä toimineet peräkkäin aseteltuna myös vieraspatjana ja silti niissä ei näy kulutuksen jälkiä ja kankaana niissä on vielä ohuempi puuvillakangas. Päätin ottaa riskin. Jos kangas nuohaantuisi nopeasti niin sittenpä päällystäisin vain uudelleen. Kankaan väri oli niin kohdallaan, että se olisi kuitenkin kokeilemisen arvoista.

Siispä Kangastuksen Ilona-kangasta kehiin ja hommiin.

 Tässä uudelleen päällystetty rahimme.

Kangas on niin hyvin yhteen sopiva, että sen voisi jopa luulla kuuluvan sohvaan. Luonnossa värit näyttävät olevan vielä lähempänä toisiaan. Se kankaan eduksi on sanottava jo tässä vaiheessa, että se on liukkaampi pintaista kuin alkuperäinen ja niin ollen ei ehkä yhtä tahra-altista.

Niin fiiliksissä tästä!

Laskosverhot tupaan

Itsehän sitä oli verhot ikkunaan ommeltava.

Olin hyvissä ajoin katsonut minkälaiset laskosverhot tilaisin meille Jotexista. Siinä vaiheessa, kun tilaamisen hetki lopulta tuli ja aloitin mittaukset tajusin, että tupamme ikkunoista kaksi on niin leveitä, että niihin ei saakkaan tuollaisia suhteellisen huokeita laskosverhoja. Kaikki leveydet loppuivat jo aikaisemmin. Tokikin sitten ihan jostain verholiikkeistä tilaamalla olisi onnistunut saamaan myös näihin ikkunoihin verhot. Halusin joka tapauksessa, että koko tuvassa, kaikissa viidessä ikkunassa, olisi samaa sarjaa olevat verhot. En kuitenkaan halunnut panostaa niihin rahallisesti isoja summia, jotta mielen muuttuessa ja vaihtelunhalun iskiessä ei ahdistaisi hinnan takia vaihtaa toisiin.

Vähissä oli vaihtoehdot, kun laskosverhot kuitenkin halusin. Itse oli siis tartuttava tuumasta toimeen.

Ostin Kangastuksesta valkoista melko jäykkää pellavakangasta. Tein mittailuja pitkään ja hartaasti. Kangasta oli runsas 9 metriä, sellaista pätkää hirvitti ruveta leikkelemään. Parasta olla laskut tehtynä oikein. Lisähaastetta ompeluun toi verhotankojen kiinnikkeiden sijoittelu. Halusimme kiinnikkeet kiinni runkotolppiin, joten se tarkoitti automaattisesti sitä ettei yläreunan tankokuja voinut olla yhtenäinen vaan sinne oli tehtävä aukot kiinnikemöttejä varten, mikä luonnollisesti tarkoitti lisälaskemista ja ompelua.

 Tällaiset niistä tuli. Neljä verhoa on valmiina ja paikallaan. Yksi on vielä vaiheessa sillä yhteen ikkunoista tulee erilainen kiinnityssysteemi, koska suoraan sen yläpuolelle tulee valolippa. Tämä projekti on vielä vaiheessa ja niin ollen myös verho.

Valkoiset verhot kaipasivat jotakin terästystä ilmeeseensä, joten askartelin niihin sydämet. Tähdetkin olisi voineet olla kivat, mutta mielestäni tähtiä on viime aikoina ollut vähän liikaa kaikkialla.

 Käytin ilmassa kuivuvaa muovailuvahaa. Pehmitin sen käsissäni ja kaulin lasipulloa apunakäyttäen. En halunnut tahria hommassa puista kaulintani :). Kaulin massan pintaan pitsikuvion muovisen pitsiliinan avulla. Tein reiän kudinpuikolla ja jätin pariksi päiväksi kuivumaan.

Lopuksi maalasin kuivuneet sydämet Tikkurilan Taikamaalilla, jota jäi seinän maalaamisesta. Sydänten väri on siis sama kuin yksi kyseisen huoneen seinistä. Viideskin sydän on tehtynä.

Olen tyytyväinen lopputulokseen. Muutaman kerran täytyi potkia itseään koneen ääreen, mutta kyllä siitä valmista tuli.

Sama urakka on edessä vielä kuistin ikkunoiden kanssa, siellä on myös yksi ikkunoista niin leveä, että valmisverhoa ei sinne saa. Ompelukonetta kohti!

Leppoisaa pyhäpäivää!

Pienelle prinsessalle

Minut ja mieheni kutsuttiin luottoaikuisiksi, "kummeiksi", pienelle prinsessalle. Kummit lainausmerkeissä siksi, että kyse oli nimiäisistä, ei kasteesta. Joka tapauksessa tilaisuus oli aivan ihana. Paikalla oli paljon vanhempien ystäviä ja tunnelma oli iloinen. Prinsessan nimi sai ablodit julkistuksen jälkeen ja lapsen äiti oli askarrellut meille kummeille todistukset. Juhlan sankari itse oli aluksi tyynen rauhallinen, mutta osan ohjelmallisista osuuksista itkeänarisi, kuten tällaisissa tilaisuuksissa juhlittavan usein on tapana :D.

Otimme ilolla tämän kunniatehtävän vastaan ja ryhdyin heti miettimään sopivaa lahjaa prinsessalle. Ensin aioin tehdä mekon ja siihen oheen ostaa jotakin muuta lisäksi, mutta mekon käyttöikä on niin kovin lyhyt tässä vaiheessa, kun vauva kasvaa hurjaa vauhtia. Niinpä päädyin yhdistelemään puuvillakankaitani ja etsimään sopivaa väriyhdistelmää tilkkupeittoon. En päässyt irti ajatuksesta, että sen pitää olla vaaleanpuna sävyinen. On se vaan niin vahvasti pienen tytön väri, ainakin minun mielikuvissani.

 

Tämän voi heittää lattialle ja laittaa vauvan köllöttelemään siihen päälle. Välissä on melko vahva vanulevy. Tai sitten tätä voi käyttää päiväpeittona pikkuvuoteessa. Olettaisin, että kuitenkin pitkäkäyttöisempi kuin mekko.

 Tällaisessa työssä iloitsen Karnaluksista ostamastani neliöviivottimesta, jonka avulla saa suorilta leikattua tuon kokoisia neliöitä. Suurena ilona on myös kangasleikkuripyörä ja leikkausalusta. Ehtisi varmasti aika monta kertaa mennä hermo, jos samaa yrittäisi saksilla.

 Kankaat:

Raita- ja ruutu kangas Ikeasta

Hedelmäkangas ja reunaa kiertävä lehtikangas Kangastuksesta

Vanu... täytyy tarkistaa ostopaikka äidiltä :)

Pysyy pannu kuumana!

Kaveri pyysi ompelemaan teepannulleen myssyn. Värillä ei kuulemma ole väliä, joten tein sen samasta kankaasta kuin omallekin pannulleni eli Kangastuksen Kantelettaresta. 

Ihanan neutraali, mutta ei kuitenkaan yksitoikkoinen kangas. Sopii monenväristen kuppien kanssa samaan pöytään.

Työ tekijäänsä opettaa ...tai töiden välissä oleva tauko... Voin kertoa, että tämän ompelu meni huomattavasti yksinkertaisempia reittejä kuin tuon ensimmäisen. Jotain prosessointia oli selkeästi välissä olleena aikana tapahtunut.

Marimekon kivet

 Jestas miten ihanasti aamuaurinko paistaa! Niin täydellinen lupaus kesästä, kyllä se sieltä tulee!

Kiitos auringon, oli loikoilun sijasta pompattava ylös kuvaamaan muutama viime aikojen tekeleistä. Hiukan näihin kuviin vangitsin myös auringonsäteitä.

Heti ostaessani tämän pikkupätkän Marimekon Kivi- kangasta oli mielessäni tehdä siitä tällainen pussukka. Kokoa pussukalla on 29x20cm, mukaan mahtuu isompaakin tavaraa. Vuori on Kangastuksesta ja vetoketju Eurokankaasta. Ohjeena käytin Elämää Majapellolla-blogin kuvasarjaa.

Pieniä juttuja

 Pienillä jutuilla koristin pääsiäistä tähän tupaan. Tuntuu, että muuton jälkeen sisustuksen yleinen vajavaisuus saa vielä himmailemaan muussakin somistelussa. Kunhan nuo säät tuosta lämpenisivät pääsisin vahaamaan kuistin pöydän. Siitä on tulossa paikka asetelmille ja söpöstelyille, näin ainakin olen suunnitellut. Nyt pöytä vielä majailee varaston tukkeena.

Köyhiäritareita, mustikoita ja vaniljajäätelöä. Herkkuiltapala vailla vertaa. Näitä tuli paisteltua kahtena peräkkäisenä iltana. Tavoitteena olisi saada pakastimeen tilaa, siksi siis iltapalalistalla pitkoa.

 Pikkuisia juttuja on ehtinyt myös ompelemaan. Pikkupikku tumppuja. Reunimmaiset trikoot Triteksistä ja sieltä taitavat olla myös resorit. Keskimmäinen tähtikangas myymälästä, jonka nimestä ei ole mitään muistikuvia.

Lammas puolipotkupöksyt Triteksistä ostetusta trikoosta. Tykkään tuosta kankaasta! Onneksi sitä on vielä jäljellä sekä punaisena, että kokonaan käyttämätön pala viininpunaisella pohjalla.

Wuhuu! Neljän ikkunan verhot myös ommeltuna! Odottavat vielä silittämistä ja verhotankojen paikalle laittoa. Niistäkin tulee kuvia sitten, kun ikkunaan saakka ehtivät.

Pipoja äidille

Tässä taas kaksi tuotosta, joiden toimitusaika on ollut jäätävän pitkä! Tokikaan en mitään pikatoimitusta ollut luvannutkaan :D.

Joskus alkuaikoina, kun esittelin äidille trikoopipojani ja kyselin hänen tarpeitaan. Ei tarvetta kuulemma ollut. Myöhemmin sitten tulikin tarve, sillä trikoopipo on kuulemma hyvä pyöräilykypärän alla. Olin jo aiemmin tehnyt pipovarastoa ja niistä äiti valkkasi itselleen pari sopivan kokoista ja mieluista. Samalla tuli myös tilaus sopivista pipoista ruskean ja vihreän takin kanssa.

Tämä pipo ei ole ruskea vaan pohjaväri on enemmänkin tummalila-viininpunainen ja kuviot vaaleanpunaista. Tämä kuitenkin sopinee ruskean takin kanssa ja tuo asuun hieman lisäväriä. Katsotaan, kun näen pipon takin kanssa.

Ja tässä pipo vihreän takin kaveriksi. Tätä kangasta olen jemmaillut pitkään. Miltei heti kaupasta lähdettyäni rupesi harmittamaan, kun otin tätä vain metrin. Tätä Nanson kuosia, kun ei ihan alituiseen ole saatavilla. Tästä tuli kuitenkin mielestäni aikas kiva pipo ja kangasta jäi vielä muitakin ompeluksia varten!

Kankaat: Triteks

Kaava: Jostain poimittu ja sen jälkeen useamman kerran muokattu

Miehelle

 Kankaiden kuosi valikoimani ei ole missään vaiheessa tehnyt vaikutusta mieheeni, joka käyttää miltei pelkästään mustia vaatteita. Hurjan poikkeuksen tähän on tehnyt musta-valkoinen tähtikangas. Ostin kangasta ja ompelin hänelle siitä haluamansa buffin. Itse olin kankaaseen tyytymätön heti alku metreillä, sillä se kuuluu näihin kankaisiin, joista valkoinen nukka puskee mustalle puolelle tehden siitä heti kättelyssä kuluneen näköistä. No, tämä ei miestä ole haitannut vaan buffi on ollut päivittäisessä käytössä ja siltä se totta vieköön on alkanut myös näyttää!

Kankaassa on jo parran sängen tekemiä reikiä ja kangas on ihan aidosti kuluneen näköinen.

Miehellä oli jo miltei heti tuon ensimmäisen buffin tehtyäni, toiveena saada toinen samanlainen niin, että sisäpuolelle ompelisin hänen antamansa fleece-putkilon. Pitkä on ollut toimitusaika tällä tuotteella, kun kankaan saamisenkin kanssa oli ongelmia. Surkeudestaan huolimatta kangas oli ilmeisesti yhdessä vaiheessa loppu koko Suomen osalta tai miten sitä minulle kysellessäni selitettiin.

 Nyt on kuitenkin miehellä myös fleece-vuorellinen buffi, ehkä vielä riittää talvikelejä, joilla sitä käyttää.

 Miehelle yllätykseksi ompelin myös toisen, ohuemman version niin, että laitoin sisävuoreksi ohutta mustaa trikoota. Näin siitä tuli myös huolitellumpi versio kuin tuo ihan ensimmäinen, jossa kangas on vain surautettu putkiloksi.

 Hyvin kelpasivat nämä uudet tuotokset.

Ylinnä reikäinen ja kovassa käytössä ollut buffi ja alalaidassa rinnakkain uudet. Vielä ei kuulemma saa kuitenkaan tuota vanhaa heittää menemään. 

Äsh! Olisi tarvinnut luvata uudet vasta sitten, kun edellinen olisi viskastu mäjelle ;).

Kiva kuitenkin, että kelpaa <3

Trikookankaat: Triteks

Fleece: Mieheltä itseltä, ilmeisesti jostain toisesta vaatteesta irrotettu fleece-putkilo.