Pientä kortteilua

 Pari korttia ehdin tuossa yhtenä päivänä tekemään jemmaan.

Samaa sävyä kaikki, kun tuollaiset tarvikkeet tuli pöytään nosteltua.

DIY pyyhetaulut

Sisustusta se vessakin kaipaa. Pyyhetaulut. 

Nyt kyytiä saivat vanhat, IKEAsta ostetut, kehykset. Ensin sprayauksella mustaksi.  

 Sen jälkeen taustasta tukijalan nyhtäminen irti, siinä olikin käytettävä väkivaltaa ja työkaluja...

Koska käyttökohde on vessassa ja nimenomaan pyyheiden taustana, vuorasin taustan ensin muovipussista leikkaamallani kappaleella ja siihen päälle kiinnitin haluamani kivikankaan.

 Niittipyssy oli tässä oikea työkalu ja riittäävän lyhyet niitit. Into oli taas kovempi kuin maltti valmistella työpistettä. Niinpä homma sujui kodinhoitohuoneen lattialla naulaisen laudankappaleen päällä :D.

Tärkeää on kiinnittää pingottaa kangas tiukasti taustaa vasten.

Muovipussin ja kankaan kiinnityksen jälkeen sai komeuden kehyksiin. Tältä näyttää takaa.

Ja tältä edestä. Koukut IKEAsta. Kangas Kangastuksesta.

Seinään kiinnittämisen annoin miehen hommaksi.

 Lopputulos vastasi visiotani.

Nimiläpysköitä vielä uupuu.

Laskosverhot tupaan

Itsehän sitä oli verhot ikkunaan ommeltava.

Olin hyvissä ajoin katsonut minkälaiset laskosverhot tilaisin meille Jotexista. Siinä vaiheessa, kun tilaamisen hetki lopulta tuli ja aloitin mittaukset tajusin, että tupamme ikkunoista kaksi on niin leveitä, että niihin ei saakkaan tuollaisia suhteellisen huokeita laskosverhoja. Kaikki leveydet loppuivat jo aikaisemmin. Tokikin sitten ihan jostain verholiikkeistä tilaamalla olisi onnistunut saamaan myös näihin ikkunoihin verhot. Halusin joka tapauksessa, että koko tuvassa, kaikissa viidessä ikkunassa, olisi samaa sarjaa olevat verhot. En kuitenkaan halunnut panostaa niihin rahallisesti isoja summia, jotta mielen muuttuessa ja vaihtelunhalun iskiessä ei ahdistaisi hinnan takia vaihtaa toisiin.

Vähissä oli vaihtoehdot, kun laskosverhot kuitenkin halusin. Itse oli siis tartuttava tuumasta toimeen.

Ostin Kangastuksesta valkoista melko jäykkää pellavakangasta. Tein mittailuja pitkään ja hartaasti. Kangasta oli runsas 9 metriä, sellaista pätkää hirvitti ruveta leikkelemään. Parasta olla laskut tehtynä oikein. Lisähaastetta ompeluun toi verhotankojen kiinnikkeiden sijoittelu. Halusimme kiinnikkeet kiinni runkotolppiin, joten se tarkoitti automaattisesti sitä ettei yläreunan tankokuja voinut olla yhtenäinen vaan sinne oli tehtävä aukot kiinnikemöttejä varten, mikä luonnollisesti tarkoitti lisälaskemista ja ompelua.

 Tällaiset niistä tuli. Neljä verhoa on valmiina ja paikallaan. Yksi on vielä vaiheessa sillä yhteen ikkunoista tulee erilainen kiinnityssysteemi, koska suoraan sen yläpuolelle tulee valolippa. Tämä projekti on vielä vaiheessa ja niin ollen myös verho.

Valkoiset verhot kaipasivat jotakin terästystä ilmeeseensä, joten askartelin niihin sydämet. Tähdetkin olisi voineet olla kivat, mutta mielestäni tähtiä on viime aikoina ollut vähän liikaa kaikkialla.

 Käytin ilmassa kuivuvaa muovailuvahaa. Pehmitin sen käsissäni ja kaulin lasipulloa apunakäyttäen. En halunnut tahria hommassa puista kaulintani :). Kaulin massan pintaan pitsikuvion muovisen pitsiliinan avulla. Tein reiän kudinpuikolla ja jätin pariksi päiväksi kuivumaan.

Lopuksi maalasin kuivuneet sydämet Tikkurilan Taikamaalilla, jota jäi seinän maalaamisesta. Sydänten väri on siis sama kuin yksi kyseisen huoneen seinistä. Viideskin sydän on tehtynä.

Olen tyytyväinen lopputulokseen. Muutaman kerran täytyi potkia itseään koneen ääreen, mutta kyllä siitä valmista tuli.

Sama urakka on edessä vielä kuistin ikkunoiden kanssa, siellä on myös yksi ikkunoista niin leveä, että valmisverhoa ei sinne saa. Ompelukonetta kohti!

Leppoisaa pyhäpäivää!

Lauantaipäivän ahkeruus

Niin paljon olen saanut tänään aikaiseksi, että olen itsekin tyytyväinen!

Aamusella askartelin. Tällä kortilla onnittelemme ystäväviämme kilauksen johdosta.

Äiti tilasi kortin, jolla voisi kiittää työtovereitaan syntymäpäivän muistamisesta. Tuohon alle äiti saa siis itse kirjoittaa viestinsä. Taisi tulla vähän hempeä, kun noissa kihlajaiskorttitunnelmissa olin. No, huomenna kuulen tuomion. Kortissa on kolmea erilaista paperia, pientä kakkupaperia, 3D ruusutarra ja pitsinauhaa. Ruusussa ja kakkupaperissa on taustalla tarratyynyä eli ne nousevat kortista korkeammalle,

Toiset ovat tammikuun kangaslaihiksella, ei se pahaa tekisi minullekaan. Ehdottomasti tärkeämpää on kuitenkin pidättäytyä uusien projektien aloittamiselta. Keskeneräisten ompelusteni laatikossa on "jokunen" keskeneräinen työ. Pääsääntöisesti sellaisia, joista puuttuu viimeiset suorat ompelukset ompelukoneella. Olen laiska vaihtamaan ompelukoneeseen lankoja, niinpä työni jäävät yleensä siihen vaiheeseen, jossa påitäisi tehdä viimeinen silaus, se ehkä ainoa päällepäin näkyvä ompelus, jossa langan värillä on väliä. Tuo laatikko on nyt siis tyhjennettävä! Tai ainakin saatava edes hiukan tyhjemmäksi... Vastaava laatikko on villalankapuolella, keskeneräisiä virkkauksia ja neulomuksia. Pääsääntöisesti osaset vailla yhdistämistä. Huoh. Ryhtiliikettä tässä tarvitaan!

Yhdet pöksyt jo siirtyivät pois tuolta laatikosta! Valmista tuli, kun ompeli vyötärölle kuminauhakujan ja pujotti kuminauhan!Jee!

Kangas: Triteks

Kaava: Ottobre, Little Feet

Aamupäivällä kävin kirjastossa ja kaupassa ja ostin tänne vihreää! Ei tapahdu kovin usein. Nuo viherjutut eivät ole ihan minua varten. Aina sanotaan, että vähintään kaktuksen kanssa pärjää jokainen... minä olen yhtä kastellut niin paljon liikaa, että se napsahti poikki ja toista niin vähän, että se riutui niille sijoilleen. Katsotaan kuinka tämän vihreyden kanssa käy.

 Ja toiseksi ostin purkkiruusun.

Ja pitkästä aikaa leivoin, porkkanaleivoksia. Ensimmäisen kerran näitä syödessäni hämmennys oli suuri, kun nimestään huolimatta nämä olivatkin hyviä! Porkkana ei anna odottaa mitään huiketa makuelämystä, mutta todellinen herkku tämä kyllä on! Olen syönyt jo muutaman palasen...

Lisäksi olen ehtinyt selvitellä ja siivota meidän "kaaoshuonetta". Sen projektin pariin tästä on palattava!

Leppoisaa iltaa!

Kortteilua joulun alla

 Vähän takautuvana bloggauksena muutama kortti, jotka ovat aikapäiviä sitten jatkaneet matkaansa. Nyt vasta, kun tarkastelin niistä ottamiani kuvia tajusin kuinka epätarkkoja ne ovat, höh. Mutta eipä voi enää mitään.

Kortti ylioppilalle, mieheni kummipojalle, joka pääsi ylioppilaaksi 5.12.

Joulukuun ylioppilaat ovat mielestäni aika kiva juttu. Silloin lakin saaneita on niin paljon vähemmän, että kukin hattupäinen saa ansaitsemansa huomion. Samoin harvalla juhliin kutsutulla on kovin monia juhlia käytävänä, toisin kuin keväällä, joten heillä on myös aikaa viipyä juhlissa. Itsekin aikaan olen päässyt joulukuussa ylioppilaaksi, en suunnitellusti, mutta kuitenkin. Kyllä se vain oli mukava juttu juurikin edellä mainituista syistä. Lisäksi on aikas mahtavaa pitää samalla "itsenäisyyspäivän vastaanottoa" ja ottaa juhlien teema myös sinivalkoisuudesta. Niin kyseisellä kummipojalla kuin minullakin varsinaiset juhlat olivat 6.12. vaikka 5.12. koululla olikin jo lakitus.

 Joulukortteja väkersin kolmenlaisia pienen määrän. Tänä jouluna moni kyllä sai kaupasta hankitun kortin, kun joulun alla tuota touhua ja tohinaa oli ihan muista syistä. Olen päättänyt, että ensi vuonna kehissä olisi taas enemmän itsetehtyjä kortteja. Voisikohan se olla minun uuden vuoden lupaukseni?! Kauhean hanakasti en niitä muutoin olekaan tehnyt.

Lunta tulvillaan

 Kodinhoitohuoneen ikkunan tuunausta...

Kodinhoitohuoneen oven ikkunasta avautuu tällainen näkymä. Ja aivan yhtä hyvin kuin sisältä ulos, näkyy ulkoa sisälle, varsinkin pimeällä valojen ollessa päällä. Tällainen ikkuna oli toki ihan tietoinen ratkaisu. Oletuksena meille oli tulossa sellainen ropeloinen ikkuna, joista ei olisi näkynyt kumpaankaan suuntaan koskaan, ei ulos eikä sisälle. Sellaisia emme kuitenkaan halunneet, tämä antaa enemmän muuntautumismahdollisuuksia. Olen visioinut tähän ikkunaan pitsiverhoja ja vastaavia, mutta ennen kuin sopiva sellainen löytyy tein toisenlaisen ratkaisun, josta mieskin tykkäsi.

Ikkunassa leijailee lumihiutaleita! 

Ja nuo lumihiutaleet ovat hammastahnaa. Rainbowin White- merkkistä. Aiemmin olen jostain lueskellut erilaisia sekotussuhteita tahnalle ja vedelle, minä käytin pelkkää tahnaa. Onhan näitä kautta aikojen tehty piimällä ja maitorahkalla ym. Minua huomattavasti enemmän miellytti tämä hammastahna versio. Hajukin on mukavampi, josko noista mikään nyt hirmuisesti haisee.

Sabluunaksi tulostin netistä piirretyn lumihiutaleen kuvan ja leikkasin keskustan pois. Tein tämän tavallista tulostin paperia sabloonana käyttäen, olin liian malttamaton ehtiäkseni hommaamaan piirtoheitinkalvoa tai vastaavia ja hyvinhän se näytti tälläkin toimivan.

Tuputtimeksi leikkasin tiskisienen pehmeämmältä puolelta pienen kaistaleen.

Olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen!

Ulkovalojen päällä olessa, sisältä ulos katsoessa näyttää kuin nuo hiutaleet kimmeltäisivät kuin oikeat!

Mies heti käytännöllisesti totesi, että tämä pitää sitten pestessä pestä varovasti pois.
Jaa, miksi?!
No, tajusinhan minä sen sitten itsekin. Hammastahnassa, kun yleensä on niitä rakeita tai vastaavia etteivät sitten hankaa ikkunaa. Ihan kovin kummosia rakeita ei tässä halpistahnassa ainakaan ollut, joten mitään spesiaali tahnoja ei tässäkään mielessä kannata tähän askartelukäyttöön ottaa.