Tekstin alkuosa on kirjoitettu kolmisen viikkoa sitten ja loppuosa on nyt kirjoitettua.
Lapseni kummitäti linkitti minulle
tämän ihanan tekstin, josta löytyykin sitten linkki varsinaiseen
juttuun. Juttu osui ja upposi. Vatsavaivaisen lapsen kanssa valvoessa on tullut luettua öisin, jos jonkinlaisia ohjeistuksia ja mietittyä miten toimisi lapsen parhaaksi. Ihan ykkösjuttu taitaa kuitenkin olla tyytyä olemaan sylinä lapselle sen sijaan, että totaali kimpoilisi. Joku sanoikin, että kaksi ensimmäistä kuukautta äidin tärkein tehtävä on olla lapsen sänky ja tutti. Siltä se on myös kirjaimellisesti tuntunut.
Lapsen itkun syy on monessakin kohtaa vatsavaivat, joihin olemme jo löytäneet helpotusta vyöhyketerapiasta. Neuvolalääkäri totesi sinne menoa suunnitellessani, että "tämän koulutuksen valossa en voi sitä suositella, mutta kyllä siitä monet ovat avun saaneet".
Palleron masuvaivojen alkaessa kaksiviikkoisena, kuten niin monella. Hankimme Cuplaton tippoja ja samalla reissulla ostimme D-vitamiinin. D-vitamiinia syytetään monesti vatsavaivojen aiheuttajaksi keskusteluissa ja ihan yhtä monessa tutkimuksessa vakuutetaan, että ne eivät ole taustalla, niiden aloitus vain ajoittuu samaan ajankohtaan. No, meillä ne eivät voineet olla aiheuttajat, kun ne hankittiin vasta samalla reissulla masuvaivoihin olevien tippojen kanssa. Kun Cuplatonin teho tuntui kuitenkin olevan heikko päätimme kokeilla Disflatyl-tippoja, mutta kahden yön jälkeen oli selvää, että ne vain pahensivat vauvan oloa. Siinä kohden olin valmis soittamaan vyöhyketerapeutille ja saimmekin ajan samalle päivälle. Molemmilla, tähän mennessä, olleilla kerroilla on ilma lähtenyt liikkeelle ja vaippaan tullut isot tavarat jo hoidon aikana tai välittömästi sen jälkeen. Eli teho on ollut täysin havaittavissa. Lisäksi olemme saaneet opastusta miten hieroa Palleron jalkoja ja masua kotona, masuhieronnan osalta tuo mennee enemmän vauvahieronnan puolelle kuin vyöhyketerapiaan.
Siirryimme takaisin Cuplatoniin. Lisäksi hankittuna, mutta ei vielä kokeiltuna on toiset D-vitamiini tipat. Nyt käytössä olevat ovat öljypohjaisia ja ne eivät mitä ilmeisemmin sovi kaikkien vauvojen vatsalle.
Lapseni silminnähden kipristelyä ja pahaa oloa aiheuttavat vatsavaivat haluan hoitaa, mutta muuten yritän muistuttaa itselleni, että lapsi kertokoon minulle mitä hän haluaa.
---
Tuo toinen D-vitamiini on nimeltään Jekovit, joka on vissin vanhoista vanhin. Sitä olen itsekin kuulemma aikanaan saanut. Jekovit on vesipohjainen valmiste muiden ollessa pääosin öljypohjaisia. Ja nimenomaan tuo öljypohjaisuus on monelle se masuvaivojen aiheuttaja, ilmeisesti. Annoin Jekovittia muutaman päivän, mutta tuntui ettei sekään sopinut. Tiedän, että suositus olisi antaa tippoja vähintään viikko nähdäkseen todellisen vaikutuksen, mutta tästä huolimatta en rajattomasti vauvan kärvistelyä katsele, jos suorilta vaikuttaa, että tuote ei ole hyvä. On kyllä melkoista touhua yrittää etsiä mikä näistä kaikista olisi lapselle paras, kun samaan aikaan tapahtuu luonnollista kehitystä ja eletään erilaisia aikoja. Milloin ei tule kakkaa lainkaan ja sitten tuleekin taas normaalimmalla rytmillä, mutta melkoisina satseina. Sitten taas tuleekin jonkin aikaa hervottomasti puklua ja sitten se taas tasaantuu. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut viisautta kirjata muistiin näitä erilaisia "oireita", koska ei enää meinaa millään muistaa millaista oli minkäkin tipan aikana. Päivät seuraavat toistaan, toisaalta hitaasti, toisaalta nopeasti, mutta yhtä kaikki niin, että millään ei meinaa muistaa milloin mitäkin on tapahtunut.
Netin keskustelupalstoja lukiessa käy yksiselitteisen selväksi, että toiselle sopii toinen D-vitamiini valmiste ja toiselle taas joku muu. Toiset ovat löytäneet heti hyvän, eikä muita ole tarvinnut edes kokeilla ja toiset tuntuvat kokeilleen läpi useamman.
No, nyt lapsen ollessa yli kaksi kuukautta, oma varmuus lukea lapsen reaktioita on sentään kasvanut. Alussa linkittämäni teksti on säilynyt mielessäni ja parhaani mukaan olen kuunnellut lastani ja antanut hänen kertoa tarpeistaan.
Oikean D-vitamiinivalnmisteen etsintä vielä jatkuu.
