Dinojen tanssi

Tällaista dinojen tanssia syntyi jo tutuksi tulleella kaavalla. Tää on vaan niin hyvä ja riittävän helppo. Dinokankaan viimeisiä viedään. Etupuoleen kangasta vielä riitti, mutta muihin tulikin sitten raitakangasta.

Kankaat: Triteks

Kaava: Ottobre 4/12, Litte Lamb

Miltei kaikki trikooni ovat Triteksistä. Enäänhän sitä ei ole. Nanson kankaita, joita Triteks ennen myi, myy nykyisin Poppanavakka. Enpä ole siellä vielä kertaakaan käynyt. Olemassaolevista varastoista riittää ommeltavaa vielä aika pitkäksi aikaa. 

Kilpikonnien ja kirahvien marssi

Näissä pöksyissä marssivat kirahvit ja kilpikonnat! 

Tässä potkarikaksikossa on vyötäröllä resori. Lienee käytössä aikas mukava. 

Edellisissä oli kuminauna, joka toki antaa enemmän säätömahdollisuuksia. Melkonen kangas tuo kilppari-pinkki! Ostin sitä, jotta siitä saatiin miehelleni ja minulle kisabuffit, loppua kangasta voikin sitten hyödyntää muihin ompeluksiin.

Kankaat: Triteks

Kaava: Ottobre 4/2011 Sweet feet

Pryyympryyym

 Pryympryym, sano auto ja voitteko uskoa sanon minä! 

Ihan oikeasti, olen tehnyt hupullisen paidan! Joskus ala-aste ikäisenä olen tällaisen kyllä aiemmin tehnyt, kun isän kanssa ompelimme minulle hupparin, mutta siitä on  tosiaan aikaa jokunen vuosi!

 

 Nyt on siis edettynä askel eteenpäin perusraglainpaita-kaavasta. Enpä kuitenkaan menisi väittämään, että sama tulisi tehtyä ihan heti uudestaan.

Takakappale on yksivärinen turkoosi. Kamera vääristää värejä, todellisuudessa tuo yksivärinen kangas on tummaa turkoosia ja tuo autokankaan pohja vaaleampaa turkoosia.

Kankaat: Triteks

Kaava: Ottobre 4/2009, Lakritsi kännettävä raglainpusero

Tein paidan vain yksipuoleisena, ei siis ole käännettävä. Huppu on ainut kaksinkertaisesta kankaasta tehty osa. Kuvittelisin, että käännettävänä, kaksinkertaisena mallina tuo olisi melkoinen tumpelo.

Pyyympryym...

Lauantaipäivän ahkeruus

Niin paljon olen saanut tänään aikaiseksi, että olen itsekin tyytyväinen!

Aamusella askartelin. Tällä kortilla onnittelemme ystäväviämme kilauksen johdosta.

Äiti tilasi kortin, jolla voisi kiittää työtovereitaan syntymäpäivän muistamisesta. Tuohon alle äiti saa siis itse kirjoittaa viestinsä. Taisi tulla vähän hempeä, kun noissa kihlajaiskorttitunnelmissa olin. No, huomenna kuulen tuomion. Kortissa on kolmea erilaista paperia, pientä kakkupaperia, 3D ruusutarra ja pitsinauhaa. Ruusussa ja kakkupaperissa on taustalla tarratyynyä eli ne nousevat kortista korkeammalle,

Toiset ovat tammikuun kangaslaihiksella, ei se pahaa tekisi minullekaan. Ehdottomasti tärkeämpää on kuitenkin pidättäytyä uusien projektien aloittamiselta. Keskeneräisten ompelusteni laatikossa on "jokunen" keskeneräinen työ. Pääsääntöisesti sellaisia, joista puuttuu viimeiset suorat ompelukset ompelukoneella. Olen laiska vaihtamaan ompelukoneeseen lankoja, niinpä työni jäävät yleensä siihen vaiheeseen, jossa påitäisi tehdä viimeinen silaus, se ehkä ainoa päällepäin näkyvä ompelus, jossa langan värillä on väliä. Tuo laatikko on nyt siis tyhjennettävä! Tai ainakin saatava edes hiukan tyhjemmäksi... Vastaava laatikko on villalankapuolella, keskeneräisiä virkkauksia ja neulomuksia. Pääsääntöisesti osaset vailla yhdistämistä. Huoh. Ryhtiliikettä tässä tarvitaan!

Yhdet pöksyt jo siirtyivät pois tuolta laatikosta! Valmista tuli, kun ompeli vyötärölle kuminauhakujan ja pujotti kuminauhan!Jee!

Kangas: Triteks

Kaava: Ottobre, Little Feet

Aamupäivällä kävin kirjastossa ja kaupassa ja ostin tänne vihreää! Ei tapahdu kovin usein. Nuo viherjutut eivät ole ihan minua varten. Aina sanotaan, että vähintään kaktuksen kanssa pärjää jokainen... minä olen yhtä kastellut niin paljon liikaa, että se napsahti poikki ja toista niin vähän, että se riutui niille sijoilleen. Katsotaan kuinka tämän vihreyden kanssa käy.

 Ja toiseksi ostin purkkiruusun.

Ja pitkästä aikaa leivoin, porkkanaleivoksia. Ensimmäisen kerran näitä syödessäni hämmennys oli suuri, kun nimestään huolimatta nämä olivatkin hyviä! Porkkana ei anna odottaa mitään huiketa makuelämystä, mutta todellinen herkku tämä kyllä on! Olen syönyt jo muutaman palasen...

Lisäksi olen ehtinyt selvitellä ja siivota meidän "kaaoshuonetta". Sen projektin pariin tästä on palattava!

Leppoisaa iltaa!

Ystävät

 Punavalkoista perus-tyttömäistä syntyi näin söpösestä tyttöilykankaasta.

Olen tosi tykästynyt tähän raglaihihaisen peruspaidan kaavaan. Tällä on syntynyt jo monta ompelusta. Hyvä kaava aloittelijalle. Ei tarvitse vielä säätää hankalien neppareiden ja kanttauksien kanssa. Tuon kauluksen kanssa vielä pärjää. Neppari ym. erityispaitojen kaavoja olen vielä toistaiseksi vältellyt.

Kankaat: Triteks

Kaava: Ottobre 4/12, Little Lamb

Kaksi pientä elefanttia marssi näin!

Kohta meidänkin vuoteessamme marssivat elefantit!

Heti kohta joulun jälkeen Finlaysonin nettikaupassa oli huisan hyviä alennuksia. Ryhdyin innolla selaamaan. Ihana mustavalkoinen parivuoteen elefantti-pussilakana kuului alennettuihin. Parhautta niin, sillä normaalihintaisena en sitä ehkä ikinä raatsisi ostaa!

Vielä hetki täytyy elefanttien marssia odottaa, sillä sänky on tänään haettu kaupasta ja on toistaiseksi kodinhoitohuoneessa osina. 

Sikeitä unia, elefanttien marssista huolimatta!

Potkupöksyt

Tällaiset potkupöksyt on tullut surauteltua jo aiemmin, mutta kuten ompeleminen myös bloggaaminen oli

pitkällä tauolla ja ennen taukoa tehtyjäkin juttuja on bloggailematta.

Jotenkin nämä musta-valko-punaiset on mun mieletsäni niin liikkikset! Totaalista vaihtelua perus hempeilylle!

Ne  on vielä tehty über pienessä koossa, niin vielä suloisemmat.

Näissä on asennetta selkeästi enemmän kuin alla olevissa hempeän lila-valkoisissa.

Kankaat: Triteks

Kaava: Ottobre (kaavat ovat jossakin noista järjestelemättömistä kasoista, joten juuri nyt ei tarkempaa tietoa lehden numerosta XD)

Talven parhautta!

Alku viikon pakkaspäivänä auringon paistaessa oli pakko napata kamera käteen ja lähteä räpsimään muutamia kuvia.

 En erityisesti ole talvi-ihminen sillä palelen aina. Parasta talvessa on kuitenkin talvimaisema! Ja totta kai talven mahdollistamista lajeista nautin täysillä. Hiihto, laskettelu, luistelu!

 

 

Pannulle myssy

 Kun nainen haluaa ompelukoneen ääreen, sitä ei estä mikään! Tänään oli vähän sellainen päivä.

Sain mieheltäni syntymäpäivälahjaksi pitkään haaveksimani Iittalan Teema-teekannun. Mielestäni tämä on jotenkin niin kaunis! Teen juojana olin jo useasti ehtinyt haaveksia kuinka keittäisin tuohon pannullisen teetä ja joisin nautiskellen :).

Melkein samaan hengenvetoon mielikuvissani kuului kannulle ompelemani pannumyssy. Pitkään tehtävien-listalla pyörinyt homma sai vihdoin tuulta purjeisiinsa!

Kaavapaperin virkaa sai toimittaa mainoslehti. Leikkailin muutaman version ja testailin oikeaa korkeutta ja leveyttä.

Kävin läpi harmaat kankaani ja kankaaksi valikoitui Kangastuksen Kanteletar. Vuorikankaaksi otin valkoista perusvahvaa kangasta ja väliin laitoin vanulevyä. Päällikankaan leikkasin lisäten kaavaan saumanvarat. Sisäkankaan leikkasin huomattavasti pienemmillä saumanvaroilla ja vuorikankaan alareunan jätin täysin ilman saumanvaroja, jotta päällikangas kaartuisi kauniisti siäpuolelle.

Päällikankaasta oikeat puolet vastakkain ja sivu-yläosat yhteen. Sama vuorikankaalle. Seuraavaksi huolittelin alareunan saumurilla, koska pätkän matkaa alareunasta tuli käsinompelua ja halusin varmistaa ettei kangas lähde purkautumaan.

Sitten päällikangas ja vuorikangas alareunoistaan yhteen, n. 15 cm pätkää lukuunottamatta. Seuraavaksi kiinnitin vanulevyn päällikankaan sisäpuolelle muutamin pistoin. Käänsin koko hoidon ympäri ja varmistin, että vanulevy oli suorassa. Sitten vain loppukin pätkä umpeen käsin ommellen. Lopuksi surautin vielä ompelukoneella alareunaan viimeistelyompeleen.

Liki samanlainen siitä tuli molemmin puolin vaikka en sitä erityisesti tavoitellutkaan.

 

Sitten vain pannukuumaksi ja nautiskelemaan!

Marimekon tehtaanmyymälässä.

Viiihdoinkin pääsin katsatamaan Marimekon tehtaanmyymälän Herttoniemessä!

Olin lukenut iloisen tyytyväisiä juttuja siellä käynneistä ja totta kai odotukset olivat sitä myöden kasvaneet. Hyvä kuitenkin, että en päästänyt kasvamaan liian suuriksi. Tänään pääsin siellä käymään ja täytyy kyllä sanoa, että petyin. Möh. 

Suurimmat odotukseni kohdistuivat totta kai kangaspuolelle. Olin nähnyt kivoja trikoita blogeissa tuolta hankittuina, mutta nyt tarjolla oli miltei pelkkää "tavallista" raitaa. Iloista juttua olin kuullut myös kilotavara-kangaslaatikosta. Yyh, sielläkin oli tosi suppea valikoima, mustavalkoista tasaraitaa, paria muuta mustavalkoista ja sitten sellaisia, joista ei edes välittynyt, että kyse on Marimekon kankaasta. Kolmen muun naisen kanssa kiersimme ympyrää noita laatikoita penkoen. Selkeästi jokainen odotti sieltä löytävänsä jotain mitä siellä ei yksinkertaisesti vain ollut!

Olivatkohan alennusmyynnit sitten jo verottaneet ja parhaat palaset taas hetkeksi aikaa menneet vai kuinka. Paha sanoa, kun ei ole ennen käynyt. Metritavarana toivoin löytäväni musta-keltaista räsymattoa, mutta ei.

Muuten ihmiset tuntuivat kantavan kassalle monenlaista tavaraa, joten alennusmyynnit saivat ihmiset pussien suut aukeamaan ja mieleistä tavaraa ja vaatetta selkeästi löytyi. Minulla ei juuri tuolle muulle ollut tarvetta. Toki kaiken katselin ja ostanutkin varmasti olisin, jos olisi jotakin mielettömän ihanaa tullut vastaan. Tarkennettakoon, että kankaillekaan ei olisi tarvetta, mutta valmistauduin hankintoihin, jos kohdalle olisi osunut. 

Täytyy varmasti vielä toistekin kokeilla, josko onnistuisi paremmin löytöjen osalta.

Peukutus kaikille ihania löytöjä tehneille!

Vanha uudelleen: Karnaluksiin!

Tässä yksi vanhan blogin suosituimmista postauksista kopioituna, jotta se on edelleen luettavissa vaikka blogi muuten ei olekaan, eli selostus käynnistäni Karnaluksissa. Kirjoitettu helmikuussa 2014.

Runsas vuosi sitten alkoi ompeluinnostukseni melkoisena hurahtamisena. Sen seurauksena tai sitä varten hankin itselleni saumurin. Ompelublogien ja Facesivujen kautta tutustuin firmaan nimeltä Karnaluks ja sieltä myös saumurini tilasin.

Tuosta hetkestä alkaen olen haaveksinut pääseväni käymään paikan päällä myymälässä. Polttavaa halua sinne pääsemiseen ei suinkaan ole vähentänyt erinäisissä yhteyssiä olleet kuvaukset ja nimitykset "ompelijoiden ja käsityöihmisten taivaasta".

Wuhuu!
Nyt se aika viimein koitti, suuntasimme mieheni kanssa kolmen päivän lomalle Tallinnaan.

Hotellimme oli Viru-hotelli aivan Tallinnan keskustassa. Tallinnassa kulkemiseen käytimme ratikkaa, siitä tietoa enemmän yllä mainitussa postauksessa. Nousimme Viru-hotellin edessä olevalta ratikkapysäkiltä ratikkaan numero 4 (Karnaluksin suuntaan meneviä ratikoita ovat 2 ja 4) ja köröttelimme Autobussijaamin pysäkille. Siitä palasimme hiukkasen takaisin päin ja poikkesimme K.A.Hermannille. Talo olikin yllättävän lähellä kadun tätä päätyä. Ovessa luki selkeästi Karnaluks, ei turhan isolla, mutta kuitenkin.

Selkeä kartta ratikkalinjoista löytyi ainakin Viru-hotellissa jaossa olleesta suomenkielisestä Tallin this week-opaslehdestä. Repäisin ratikkakartan mukaan reppuun ja se olikin hyvä apu.

Olin hankkinut hyvät perustiedot Karnaluksissa käymiseen useista eri lukemistani postauksista.

Hyviä vinkkejä antoivat ainakin seuraavat:

Amalia blogi

Karnaluks Tallinnassa

Anskun unelmat

Siispä harmaaseen rakennukseen, portaita ylös ja ovikelloa soittamaan. Sisälle pääsee tosiaan vain ovikelloa soittamalla.
Ovi aukeaa ja KAIKKI se IHANA avautui SILMIENI EDESSÄ!

Siispä kori käteen ja kierrokselle.

Mutta missä on miesparkki?!
Mieheni kiersi kaupan läpi, mutta ei hänellä siihen kolmea tuntia mennyt niin kuin minulta :D. Onneksi mieheni ei ole valittavaa sorttia vaan hän istuskeli eri puolilla kauppaa löytyvillä tuoleilla (niitä ei turhan montaa ole. Yksi ompelukonepöydän liepeillä, yksi myyjän tietokoneen ääressä keskellä kauppaa...) ja selaili kännykkäänsä. Kävi vain välillä varmistamassa olenko päästäni aivan pyörällä. Ja pyynnöstäni vieläpä napsi näitä kuvia blogiini. Kiitos rakas!

Itselläni oli ainakin kova hinku nähdä muiden blogeissa juurikin kuvia tuolta, saadakseni hahmotusta millaisesta paikasta on kyse, niinpä tässä vähän useampia kuvia.

Onneksi olin kirjoittanut ostoslistan, niin tiesin vähän mistä aloittaa. Listan kirjoittamista moni kävijä onkin suositellut ja niin suosittelen minäkin.

Hämmästyttävää oli, että siellä olijat tuntuivat miltei kaikki olevan suomalaisia. Paikalla oli myös muutama virolainen ja taisi joku muukin kieli sieltä joukosta kuulua. Osa suomalaisista taisi olla paikalla jo ties monettako kertaa. Yksi vanhempi mies rupesi puhumaan mieheni kanssa ja "asiantuntemuksen" perusteella taisi olla vaimonsa mukana aika monetta kertaa. Hän myös kertoi auliisti miehelleni pari muutakin kangaskauppaa ja ruokapaikan.

Huhuh, kyllä oli pääpyörällä. 

Tykkään asioida Virossa. Mielestäni on mielenkiintoista kuinka he ymmärtävät meitä ja me heitä, mutta silti molemmilla on ihan oma kielensä. Olen huono kielissä ja esimerkiksi englannilla en pärjää missään. Ehkäpä juuri siksi olen niin iloinen niistä ymmärretyksi tulemisen tunteista ja kommunikointitilanteista, joita koen Virossa. Heh, hämmästyttävästi myyjä ymmärsi täysin naurettavan selitykseni henkseleiden nipsuista, siis niistä housunkaulukseen kiinni tulevista. Ne ovat kuulemma nimeltään krokotiileja, sillä nimellä ainakin myyjä selostukseni jälkeen niitä kutsui ja neuvoi minulle oikean hyllypaikan. Enpäs tiennyt tuotakaan nimeä.

Löysin koriini kaiken mitä olin aikonutkin ostaa. Olin tehnyt ostoslistani käyttämällä apuna Karnaluksin nettisivuja. Samalla mukaan tarttui myös muutakin kuin suunniteltua. Ja sitten oli tehtävä vielä uusi kierros. . . ja uusi. . . ja vielä käyn tuolla. . . ennen kuin vihdoin maltoin siirtyä jonoon.

Jonon pituus vaihteli myymäläsä oloaikanamme muutamasta ihmisestä pariin kymmeneen. Mielessä pidin ajatuksen, että jos vaikka selviäisimme pois paikalta siihen mennessä, kun "päivä-Tallinnassa-risteilijöiden" voisi olettaa saapuvan paikalle.

Kassoja oli käytössä kaksi ja niihin meni yksi jono. Kaksi naista käsitteli molemmilla kassoilla ostoksia. Toinen luetteli niitä ja latoi kassiin, toinen kirjasi koneelle ja mittaili ja leikkaili tarvittavia. Halutessasi nauhaa, narua tms. mitattavaa (paitsi kangasta) otat kassalle mennessäsi mukaan koko rullan ja kassalla he mittavat ja leikkaavat sinulle tarvitsemasi määrän. Lyhin mahdollinen pätkä on yksi metri. Tästä en nähnyt mitään infoa missään, mutta se selvisi minulle kassalla. Parista rullasta olin suunnitellut ottavani vain puolimetriä.

Karnaluksissa suurin osa hinnoista on merkitty alvittomana (hintalapun merkinnät ovat tähän tapaan 1,50€+alv.20%), niinpä itsellä mielikuvan pitäminen siitä paljonko ostokset tekevät on hankalempaa. Virossa arvonlisävero on 20%.  Kassalla, myyjien latoessa ostoksia korista kassiin, sinulle ei näy minkäänlaisia välisummia. Tämä sai ainakin minulla pelon käteiseni riittävyydestä hiljalleen hiipimään mieleeni. Karnaluksissa voi maksaa vain käteisellä. Ostokseni tekivät enemmän kuin olin ajatellut, mutta käteisvarani riittivät kuitenkin, huh. Annoin itselleni nopeasti anteeksi tuon ylityksen, niin kiltisti olin tuonne pääsyä vuoden odottanut :)!

 Takaisin palasimme kävellen, sillä olihan matkalla muutama muukin mielenkiintoiselta vaikuttanut kangaskauppa. Matka Viru-hotellille ei ole pitkä, 1-2 kilometriä. Ja oikeaan suntaan on helppo suunnistaa, sillä Viru-hotelli kyllä erottuu korkeutensa ansiosta. Saumurin tms. koneen kanssa valitsisin kyllä ennemmin ratikan, mutta kevyempien ostosten kanssa ihan mukava tepastelumatka. Ratikkapysäkkejä Viru-pysäkin ja Autobussijaamin välillä on kolme eli sekin kertonee matkasta jotain.

Tällaisia ostoksia:

Pitkä mitta ja tuo neulatyyny olivat kalleimmat ostokseni.

Neppareiden luulisi joksikin ajaksi riittävän. . .

Osasta vasta on visio... Ylärivissä leveää heijastinnauhaa.

Siinä niitä 'krokotiileja'.

Farkkustretsi oli tarjouksessa, vain 3€/m + alv.

Kanavatöitä olen tehnyt viimeksi lapsena, mutta tuo oli niin edullinen, että päätin kokeilla taas.

Tästä tulee laudeliina, sellainen pitkä.

 Ja kyllä, mies arvasi oikein! Tämä ei jää viimeiseksi Karnaluks-käynniksi!