Vauvaperheen hankinnat 1

Ajattelinpa kirjoitella juttuja vauvaperheen hankinnoista, jotka oon ainakin ite kokenut superhyvinä. Moni niistä on päätynyt meille jonkun muun suosituksesta, joten ilolla jaan hyviksi kokemiamme juttuja eteenpäin.

Ihan ensimmäisenä on mainittava meille ajankohtaisin hankinta eli lämpöpussi turvakaukaloon.

Hankimme uutena Britaxin turvakaukalon. Neidin kasvamisen myötä se on luonnollisesti käynyt yhä ahtaammaksi ja ihan vihon viimeinen juttu oli, kun tulivat nuo hurjan kovat pakkaset ja neidille oli puettava toppahaalari päälle. Tokikin tuonne kaukaloon pitäisi laittaa lapsi ilman toppavarustusta, mutta käytännössä se ei vaan aina ole mahdollista. Auton kylmyys lähdettäessä-lyhyet ajomatkat ym. ovat käytännön tilanteita, joissa näin ei tule toimitttua. Lisäksi tuntuu, että tuossa Britaxin kaukalossa jalkojen välistä tulevan vyön kohta ja muoto ei ole ihan loppuun saakka hiottu.

Siinä vaiheessa, kun neiti ymmärsi lähtöä tehtäessä, että on päätymässä kaukaloon alkoi aina hurja itku. Valittelimme ääneen tuota lähdön tuskallisuutta ja kaukalon ahtautta useammallekin ihmiselle ja aloimme saamaan ympäriltämme mainintoja kaukalopussista. Googlettelin hiukan millaisesta kapistuksesta on kyse. Jostain syystä tällaisen olemassa olo on mennyt meiltä täysin ohi aiemmin.

Hetken mietimme, että vieläkö viitsimme tuollaista ostaa, kun sen hyödyntämisikä jää niin kovin lyhyeksi, kun alkaahan neidin turvaistuimeen siirtyminen sentään jo kolkuttelemaan lähellä. Ajattelimme kuitenkin, että jos se vain suinkin helpottaa tätä lopputalven elämää niin se on todellakin hintansa arvoinen. Aluksi yritin kysellä josko nettikirpputorilta olisi tällaisen löytänyt, mutta kaikki taisivat mennä kovien pakkasten alkaessa, joten olin auttamatta myöhässä. Niinpä hankimme tämän uutena lastentarvike liikkeestä.

Ja on kyllä niin ykköshankinta!

Lähdöt ovat helpottuneet huomattavasti. 

Turvavyöt tulevat pussin takaosissa olevista aukoista pussin sisään ja laitetaan siis pussin sisällä lapsen ympärille. Huomattavasti turvallisempaa ja ylipäätään toimivampaa!

Nyt säiden lauhduttua tuo meidän pussi tuppaa olemaan melko kuuma. Hämmentävää kyllä sillä kyseisessä liikkeessä ei ollut edes ohuempia!

Käytännön kokemuksella suosittelen siis ehdottomasti! 

Ja tämä ei ole millään tapaa maksettu mainos :).

 

Piristyksiä

 Löysin kesälomareissulta tällaisen ihanan peltirasian! Tiesin, että minua harmittaisi mikäli en ostaisi sitä vaikka ei minulla ostaessa ollut mitään ajatusta sen käyttötarkoituksesta.

Mutta kuten tavallista kyllä ihanuudet paikkansa löytävät. Rasia sai sisuksiinsa ompelulankavarastoni.

 

Vähän on rasian esittely jäänyt, mutta kuvat löytyivät koko vuoden valokuvia läpikäydessäni. Näin vuoden lopuksi on hyvä sellaistakin projektia touhuta.

Nappireissu!

Olemme viettäneet mieheni kanssa lomaviikkoa. Yhtenä päivänä päätimme lähteä Espooseen Flamingon kylpylään pulikoimaan. Paikka on ehdoton lempparimme kylpylöiden saralla. Nimenomaan siis Flamingon K20 puoli, jossa rentoutuminen on juuri sellaista kuin kylpylässä kuuluukin!

Jotain muutakin tuohon reissuun halusimme liittää ja mietin, että viitsisinkö mennä uudelleen poikkeamaan Marimekon Herttoniemen myymälässä. Aiemmasta, aika kuivasta reissusta, olen jo kertonutkin.. Miehellä ei ollut mitään sinne ajelua vastaan, joten sinnepä siis. Nyt en uskaltanut astella kangaslaarin luo kovin suurin odotuksin, joten sitäkin mieluisampi oli yllätys, kun siellä oikeasti olikin potentiaalista ostettavaa!

Minä iskin silmäni heti tähän ihanaan musta-valko-vihreään Pukettiin ja keräsin laarista kaikki isommat palaset itselleni.

Laarin ympärillä pyöri myös japanilaisturisteja, mutta heitä tuntui kiinnostavan lähinnä Unikko-kuosi, joka itselleni nostaa nykyisellään enemmän karvat pystyyn. Kuasinahan se on hieno, mutta kun sitä hetkellisesti oli aivan kaikkialla, mitä tuotteita vain saattoi keksiä, tuntuu että siitä sai yliannostuksen. Toki palasen ostin sitten kuitenkin sitäkin.

Kaikkinensa ostin seitsemän Pukettipalasta. Palasen mustavalkoista Unikkoa ja palasen mustavalkoista Kivet-kangasta.

 Taitaa olla joku mustavalkoinen kausi meikäläisellä meneillään!

Muutamaa värikkäämpääkin kangasta katselin, mutta ne eivät kuitenkaan päässeet kotiin saakka.

Joka tapauksessa nyt oli siis oikein hyvä poikkeaminen!!! Ja nyt tuntui olevan myös ihan eri meininki kankaiden tuomisen suhteen. Niitä tuotiin useampaan kertaan liikkeessä olemiseni aikana ja vieläpä kivan näköisiä kankaita! Taidanpa siis poiketa toistekin paremmilla mielin!

Lauantaipäivän ahkeruus

Niin paljon olen saanut tänään aikaiseksi, että olen itsekin tyytyväinen!

Aamusella askartelin. Tällä kortilla onnittelemme ystäväviämme kilauksen johdosta.

Äiti tilasi kortin, jolla voisi kiittää työtovereitaan syntymäpäivän muistamisesta. Tuohon alle äiti saa siis itse kirjoittaa viestinsä. Taisi tulla vähän hempeä, kun noissa kihlajaiskorttitunnelmissa olin. No, huomenna kuulen tuomion. Kortissa on kolmea erilaista paperia, pientä kakkupaperia, 3D ruusutarra ja pitsinauhaa. Ruusussa ja kakkupaperissa on taustalla tarratyynyä eli ne nousevat kortista korkeammalle,

Toiset ovat tammikuun kangaslaihiksella, ei se pahaa tekisi minullekaan. Ehdottomasti tärkeämpää on kuitenkin pidättäytyä uusien projektien aloittamiselta. Keskeneräisten ompelusteni laatikossa on "jokunen" keskeneräinen työ. Pääsääntöisesti sellaisia, joista puuttuu viimeiset suorat ompelukset ompelukoneella. Olen laiska vaihtamaan ompelukoneeseen lankoja, niinpä työni jäävät yleensä siihen vaiheeseen, jossa påitäisi tehdä viimeinen silaus, se ehkä ainoa päällepäin näkyvä ompelus, jossa langan värillä on väliä. Tuo laatikko on nyt siis tyhjennettävä! Tai ainakin saatava edes hiukan tyhjemmäksi... Vastaava laatikko on villalankapuolella, keskeneräisiä virkkauksia ja neulomuksia. Pääsääntöisesti osaset vailla yhdistämistä. Huoh. Ryhtiliikettä tässä tarvitaan!

Yhdet pöksyt jo siirtyivät pois tuolta laatikosta! Valmista tuli, kun ompeli vyötärölle kuminauhakujan ja pujotti kuminauhan!Jee!

Kangas: Triteks

Kaava: Ottobre, Little Feet

Aamupäivällä kävin kirjastossa ja kaupassa ja ostin tänne vihreää! Ei tapahdu kovin usein. Nuo viherjutut eivät ole ihan minua varten. Aina sanotaan, että vähintään kaktuksen kanssa pärjää jokainen... minä olen yhtä kastellut niin paljon liikaa, että se napsahti poikki ja toista niin vähän, että se riutui niille sijoilleen. Katsotaan kuinka tämän vihreyden kanssa käy.

 Ja toiseksi ostin purkkiruusun.

Ja pitkästä aikaa leivoin, porkkanaleivoksia. Ensimmäisen kerran näitä syödessäni hämmennys oli suuri, kun nimestään huolimatta nämä olivatkin hyviä! Porkkana ei anna odottaa mitään huiketa makuelämystä, mutta todellinen herkku tämä kyllä on! Olen syönyt jo muutaman palasen...

Lisäksi olen ehtinyt selvitellä ja siivota meidän "kaaoshuonetta". Sen projektin pariin tästä on palattava!

Leppoisaa iltaa!

Kaksi pientä elefanttia marssi näin!

Kohta meidänkin vuoteessamme marssivat elefantit!

Heti kohta joulun jälkeen Finlaysonin nettikaupassa oli huisan hyviä alennuksia. Ryhdyin innolla selaamaan. Ihana mustavalkoinen parivuoteen elefantti-pussilakana kuului alennettuihin. Parhautta niin, sillä normaalihintaisena en sitä ehkä ikinä raatsisi ostaa!

Vielä hetki täytyy elefanttien marssia odottaa, sillä sänky on tänään haettu kaupasta ja on toistaiseksi kodinhoitohuoneessa osina. 

Sikeitä unia, elefanttien marssista huolimatta!

Marimekon tehtaanmyymälässä.

Viiihdoinkin pääsin katsatamaan Marimekon tehtaanmyymälän Herttoniemessä!

Olin lukenut iloisen tyytyväisiä juttuja siellä käynneistä ja totta kai odotukset olivat sitä myöden kasvaneet. Hyvä kuitenkin, että en päästänyt kasvamaan liian suuriksi. Tänään pääsin siellä käymään ja täytyy kyllä sanoa, että petyin. Möh. 

Suurimmat odotukseni kohdistuivat totta kai kangaspuolelle. Olin nähnyt kivoja trikoita blogeissa tuolta hankittuina, mutta nyt tarjolla oli miltei pelkkää "tavallista" raitaa. Iloista juttua olin kuullut myös kilotavara-kangaslaatikosta. Yyh, sielläkin oli tosi suppea valikoima, mustavalkoista tasaraitaa, paria muuta mustavalkoista ja sitten sellaisia, joista ei edes välittynyt, että kyse on Marimekon kankaasta. Kolmen muun naisen kanssa kiersimme ympyrää noita laatikoita penkoen. Selkeästi jokainen odotti sieltä löytävänsä jotain mitä siellä ei yksinkertaisesti vain ollut!

Olivatkohan alennusmyynnit sitten jo verottaneet ja parhaat palaset taas hetkeksi aikaa menneet vai kuinka. Paha sanoa, kun ei ole ennen käynyt. Metritavarana toivoin löytäväni musta-keltaista räsymattoa, mutta ei.

Muuten ihmiset tuntuivat kantavan kassalle monenlaista tavaraa, joten alennusmyynnit saivat ihmiset pussien suut aukeamaan ja mieleistä tavaraa ja vaatetta selkeästi löytyi. Minulla ei juuri tuolle muulle ollut tarvetta. Toki kaiken katselin ja ostanutkin varmasti olisin, jos olisi jotakin mielettömän ihanaa tullut vastaan. Tarkennettakoon, että kankaillekaan ei olisi tarvetta, mutta valmistauduin hankintoihin, jos kohdalle olisi osunut. 

Täytyy varmasti vielä toistekin kokeilla, josko onnistuisi paremmin löytöjen osalta.

Peukutus kaikille ihania löytöjä tehneille!

Vanha uudelleen: Karnaluksiin!

Tässä yksi vanhan blogin suosituimmista postauksista kopioituna, jotta se on edelleen luettavissa vaikka blogi muuten ei olekaan, eli selostus käynnistäni Karnaluksissa. Kirjoitettu helmikuussa 2014.

Runsas vuosi sitten alkoi ompeluinnostukseni melkoisena hurahtamisena. Sen seurauksena tai sitä varten hankin itselleni saumurin. Ompelublogien ja Facesivujen kautta tutustuin firmaan nimeltä Karnaluks ja sieltä myös saumurini tilasin.

Tuosta hetkestä alkaen olen haaveksinut pääseväni käymään paikan päällä myymälässä. Polttavaa halua sinne pääsemiseen ei suinkaan ole vähentänyt erinäisissä yhteyssiä olleet kuvaukset ja nimitykset "ompelijoiden ja käsityöihmisten taivaasta".

Wuhuu!
Nyt se aika viimein koitti, suuntasimme mieheni kanssa kolmen päivän lomalle Tallinnaan.

Hotellimme oli Viru-hotelli aivan Tallinnan keskustassa. Tallinnassa kulkemiseen käytimme ratikkaa, siitä tietoa enemmän yllä mainitussa postauksessa. Nousimme Viru-hotellin edessä olevalta ratikkapysäkiltä ratikkaan numero 4 (Karnaluksin suuntaan meneviä ratikoita ovat 2 ja 4) ja köröttelimme Autobussijaamin pysäkille. Siitä palasimme hiukkasen takaisin päin ja poikkesimme K.A.Hermannille. Talo olikin yllättävän lähellä kadun tätä päätyä. Ovessa luki selkeästi Karnaluks, ei turhan isolla, mutta kuitenkin.

Selkeä kartta ratikkalinjoista löytyi ainakin Viru-hotellissa jaossa olleesta suomenkielisestä Tallin this week-opaslehdestä. Repäisin ratikkakartan mukaan reppuun ja se olikin hyvä apu.

Olin hankkinut hyvät perustiedot Karnaluksissa käymiseen useista eri lukemistani postauksista.

Hyviä vinkkejä antoivat ainakin seuraavat:

Amalia blogi

Karnaluks Tallinnassa

Anskun unelmat

Siispä harmaaseen rakennukseen, portaita ylös ja ovikelloa soittamaan. Sisälle pääsee tosiaan vain ovikelloa soittamalla.
Ovi aukeaa ja KAIKKI se IHANA avautui SILMIENI EDESSÄ!

Siispä kori käteen ja kierrokselle.

Mutta missä on miesparkki?!
Mieheni kiersi kaupan läpi, mutta ei hänellä siihen kolmea tuntia mennyt niin kuin minulta :D. Onneksi mieheni ei ole valittavaa sorttia vaan hän istuskeli eri puolilla kauppaa löytyvillä tuoleilla (niitä ei turhan montaa ole. Yksi ompelukonepöydän liepeillä, yksi myyjän tietokoneen ääressä keskellä kauppaa...) ja selaili kännykkäänsä. Kävi vain välillä varmistamassa olenko päästäni aivan pyörällä. Ja pyynnöstäni vieläpä napsi näitä kuvia blogiini. Kiitos rakas!

Itselläni oli ainakin kova hinku nähdä muiden blogeissa juurikin kuvia tuolta, saadakseni hahmotusta millaisesta paikasta on kyse, niinpä tässä vähän useampia kuvia.

Onneksi olin kirjoittanut ostoslistan, niin tiesin vähän mistä aloittaa. Listan kirjoittamista moni kävijä onkin suositellut ja niin suosittelen minäkin.

Hämmästyttävää oli, että siellä olijat tuntuivat miltei kaikki olevan suomalaisia. Paikalla oli myös muutama virolainen ja taisi joku muukin kieli sieltä joukosta kuulua. Osa suomalaisista taisi olla paikalla jo ties monettako kertaa. Yksi vanhempi mies rupesi puhumaan mieheni kanssa ja "asiantuntemuksen" perusteella taisi olla vaimonsa mukana aika monetta kertaa. Hän myös kertoi auliisti miehelleni pari muutakin kangaskauppaa ja ruokapaikan.

Huhuh, kyllä oli pääpyörällä. 

Tykkään asioida Virossa. Mielestäni on mielenkiintoista kuinka he ymmärtävät meitä ja me heitä, mutta silti molemmilla on ihan oma kielensä. Olen huono kielissä ja esimerkiksi englannilla en pärjää missään. Ehkäpä juuri siksi olen niin iloinen niistä ymmärretyksi tulemisen tunteista ja kommunikointitilanteista, joita koen Virossa. Heh, hämmästyttävästi myyjä ymmärsi täysin naurettavan selitykseni henkseleiden nipsuista, siis niistä housunkaulukseen kiinni tulevista. Ne ovat kuulemma nimeltään krokotiileja, sillä nimellä ainakin myyjä selostukseni jälkeen niitä kutsui ja neuvoi minulle oikean hyllypaikan. Enpäs tiennyt tuotakaan nimeä.

Löysin koriini kaiken mitä olin aikonutkin ostaa. Olin tehnyt ostoslistani käyttämällä apuna Karnaluksin nettisivuja. Samalla mukaan tarttui myös muutakin kuin suunniteltua. Ja sitten oli tehtävä vielä uusi kierros. . . ja uusi. . . ja vielä käyn tuolla. . . ennen kuin vihdoin maltoin siirtyä jonoon.

Jonon pituus vaihteli myymäläsä oloaikanamme muutamasta ihmisestä pariin kymmeneen. Mielessä pidin ajatuksen, että jos vaikka selviäisimme pois paikalta siihen mennessä, kun "päivä-Tallinnassa-risteilijöiden" voisi olettaa saapuvan paikalle.

Kassoja oli käytössä kaksi ja niihin meni yksi jono. Kaksi naista käsitteli molemmilla kassoilla ostoksia. Toinen luetteli niitä ja latoi kassiin, toinen kirjasi koneelle ja mittaili ja leikkaili tarvittavia. Halutessasi nauhaa, narua tms. mitattavaa (paitsi kangasta) otat kassalle mennessäsi mukaan koko rullan ja kassalla he mittavat ja leikkaavat sinulle tarvitsemasi määrän. Lyhin mahdollinen pätkä on yksi metri. Tästä en nähnyt mitään infoa missään, mutta se selvisi minulle kassalla. Parista rullasta olin suunnitellut ottavani vain puolimetriä.

Karnaluksissa suurin osa hinnoista on merkitty alvittomana (hintalapun merkinnät ovat tähän tapaan 1,50€+alv.20%), niinpä itsellä mielikuvan pitäminen siitä paljonko ostokset tekevät on hankalempaa. Virossa arvonlisävero on 20%.  Kassalla, myyjien latoessa ostoksia korista kassiin, sinulle ei näy minkäänlaisia välisummia. Tämä sai ainakin minulla pelon käteiseni riittävyydestä hiljalleen hiipimään mieleeni. Karnaluksissa voi maksaa vain käteisellä. Ostokseni tekivät enemmän kuin olin ajatellut, mutta käteisvarani riittivät kuitenkin, huh. Annoin itselleni nopeasti anteeksi tuon ylityksen, niin kiltisti olin tuonne pääsyä vuoden odottanut :)!

 Takaisin palasimme kävellen, sillä olihan matkalla muutama muukin mielenkiintoiselta vaikuttanut kangaskauppa. Matka Viru-hotellille ei ole pitkä, 1-2 kilometriä. Ja oikeaan suntaan on helppo suunnistaa, sillä Viru-hotelli kyllä erottuu korkeutensa ansiosta. Saumurin tms. koneen kanssa valitsisin kyllä ennemmin ratikan, mutta kevyempien ostosten kanssa ihan mukava tepastelumatka. Ratikkapysäkkejä Viru-pysäkin ja Autobussijaamin välillä on kolme eli sekin kertonee matkasta jotain.

Tällaisia ostoksia:

Pitkä mitta ja tuo neulatyyny olivat kalleimmat ostokseni.

Neppareiden luulisi joksikin ajaksi riittävän. . .

Osasta vasta on visio... Ylärivissä leveää heijastinnauhaa.

Siinä niitä 'krokotiileja'.

Farkkustretsi oli tarjouksessa, vain 3€/m + alv.

Kanavatöitä olen tehnyt viimeksi lapsena, mutta tuo oli niin edullinen, että päätin kokeilla taas.

Tästä tulee laudeliina, sellainen pitkä.

 Ja kyllä, mies arvasi oikein! Tämä ei jää viimeiseksi Karnaluks-käynniksi!