Vierashuoneen verhot

Nyt on taas yksi huone lisää verhotettuna. Olen antanut miehelle luvan kiinnittää verhotangot vasta sitä mukaa kuin verhot ovat valmistuneet jottei näyttäisi niin keskeneräiseltä. Juuri sopivasti satuin lukemaan vieläpä juttua jostain sisustuslehdestä, että verhot ovat taas tulossa muotiin. Oltiin kuulemma eletty juuri kautta jolloin verhottomat ikkunat olivat trendikkäät. Jaaaa, enpäs ole tiennyt. Sitä on siis elelty suorastaan trendikkyyden aallon harjalla.

Se, että verhotangot on saanut kiinnittää vasta verhojen valmistuttua on tarkoittanut myös sitä, että verhot ovat välillä odottaneet sitten vastaavasti sitä tankojen kiinnitystä. Mutta nyt on kaikki valmista vierashuoneen osalta. Tein verhoista tällaiset valelaskosverhot. Vielä puuttuu verhot neidin huoneesta ja keittiön vähän haasteellisemmasta ikkunasta.

Kuviokangas Kangastuksen Astrid

Valkoinen on lakanasta. Hassua sinänsä, että tuli halvemmaksi ostaa lakana kuin metritavarana lakanakangasta paikallisesta kangaskaupasta. Ostaessa mietin, että onko kuitenkaan oikein tehdä näin?! Ostaa ja leikata valmis tuote ihan muuhun käyttöön.

Kodistamme löytyy 10 ikkunasta Kangastuksen myynneistä ostamistani kankaista ommellut verhot ja kahteen on vielä tulossa. Vain yhdessä kotimme ikkunassa on muuta kuin Kangastusta. :)

Piristyksiä

 Löysin kesälomareissulta tällaisen ihanan peltirasian! Tiesin, että minua harmittaisi mikäli en ostaisi sitä vaikka ei minulla ostaessa ollut mitään ajatusta sen käyttötarkoituksesta.

Mutta kuten tavallista kyllä ihanuudet paikkansa löytävät. Rasia sai sisuksiinsa ompelulankavarastoni.

 

Vähän on rasian esittely jäänyt, mutta kuvat löytyivät koko vuoden valokuvia läpikäydessäni. Näin vuoden lopuksi on hyvä sellaistakin projektia touhuta.

Kastejuhlan koristeet

Ihanaa, vihdoinkin oli ristiäispäivä!

Emme paljastaneet lapsen nimeä ennakkoon kenellekään, kastepappia lukuunottamatta. Aluksi tuntui ihan helpolta kutsua lasta lempinimillä, mutta mitä enemmän aikaa kului sitä hankalampaa se tuntui olevan. Lapsi henkilöityi jo omaksi itsekseen tai itsellä olisi ollut tarve henkilöidä hänet nimeensä. Meillä oli ristiäiset miltei kahden kuukauden päästä syntymästä, emmekä edes kotona käyttäneet tulevaa nimeä. Olimme mieheni kanssa varmoja, että mikäli käyttäisimme nimeä kotona möläyttäisimme sen vahingossa jossakin muuallakin.

Nyt on meidän Pallerolla nimi ja hän on saanut viettää ensimmäistä juhlaa sukulaistensa ympäröimänä ja kulkea sylistä syliin paijattavana.

Miehen kanssa jännitimme kuinka päivä mahtaisi mennä, sillä neiti on jo tässä ajassa osoittanut, että hänellä riittää äänijänteitä, kun sille päälle sattuu ja aika usein on sattunut...

Päivä sujui kuitenkin ihan huippu hyvin. Neiti ei inahtanutkaan kasteessa, ei edes vettä päähän laitettaessa. Onneksi oli tullut jo ennakkoon treenattua kummitädin sylissä nukkumista niin homma sujui kirkossakin mallikkaasti. Huokaisimme miehen kanssa helpotuksesta, samoin kummitäti :).

Myös juhlissa neiti osasi olla mitä parhain juhlien keskipiste.

Juhlissa toteutin pikari-koristeluideaa, jonka poimin jo ennen häitämme Pinterestistä. Häät menivät toisenlaisella teemalla, mutta nyt ristiäisissä otin sen käyttöön. Väreinä olivat valkoinen ja vaaleanpunainen ja teemallisena koristeena ruusut. Lisäksi kahdessa kohden sydämet. Pitopalvelun omistaja sanoi poimivansa itselleen tästä koristeluidean, juurikin tuon pikarijutun. Kaikin mokomin, totesin, idea ei ole omani. Yksinkertaista, mutta silti söpön tunnelmallista. Toivottavasti vieraatkin tykkäsivät.

Maljat ja pienet kipot Ikeasta.  Kuitusilkki Sinellistä. Sydämet Nekalan Löytöliiteristä. Tuikut saatu lahjaksi. Ruusut Reilunkaupan ruusuja.Tarjoilupöydän maljat PartyLiten.

DIY pyyhetaulut

Sisustusta se vessakin kaipaa. Pyyhetaulut. 

Nyt kyytiä saivat vanhat, IKEAsta ostetut, kehykset. Ensin sprayauksella mustaksi.  

 Sen jälkeen taustasta tukijalan nyhtäminen irti, siinä olikin käytettävä väkivaltaa ja työkaluja...

Koska käyttökohde on vessassa ja nimenomaan pyyheiden taustana, vuorasin taustan ensin muovipussista leikkaamallani kappaleella ja siihen päälle kiinnitin haluamani kivikankaan.

 Niittipyssy oli tässä oikea työkalu ja riittäävän lyhyet niitit. Into oli taas kovempi kuin maltti valmistella työpistettä. Niinpä homma sujui kodinhoitohuoneen lattialla naulaisen laudankappaleen päällä :D.

Tärkeää on kiinnittää pingottaa kangas tiukasti taustaa vasten.

Muovipussin ja kankaan kiinnityksen jälkeen sai komeuden kehyksiin. Tältä näyttää takaa.

Ja tältä edestä. Koukut IKEAsta. Kangas Kangastuksesta.

Seinään kiinnittämisen annoin miehen hommaksi.

 Lopputulos vastasi visiotani.

Nimiläpysköitä vielä uupuu.

Tyytyväinen tuunaaja

Tämä jo aikaa sitten ja aivan toisen värisiin kalusteisiin kaveriksi hankittu rahi oli juuri oikean kokoinen uuden sohvamme pariksi, mutta väriltään se oli aivan pielessä. Lisäksi kangas oli jo inhassa kunnossa. Siispä sille oli tehtävä jotain!

 Katselimme monia kankaita, kaksi ehdin jo ostaakin ajatuksella, että tämä se voisi olla. Molemmat olivat kuitenkin liian vaaleita ja lisäksi toinen oli kuviollinen, josta mies ei oikein innostunut. Kangastuksessa katselimme todella hyvän sävyiseltä vaikuttavaa kangasta, mutta kangas vain tuntui melko ohuelta. Tämän lisäksi myyjäkin oli sitä mieltä, että kangas ei olisi materiaaliltaan paras mahdollinen niinkin kovan kulutuksen kohteeseen kuin rahi. Jätimme kankaan kauppaan. Vastaan ei kuitenkaan tullut mitään parempaa. Lisäksi pohdiskelin lattia-istuintyynyjä, jotka isäni teki minulle kaksitoista vuotta sitten opiskeluasuntooni. Tyynyt ovat kulkeneet mukanani asunnosta toiseen, välillä toimineet peräkkäin aseteltuna myös vieraspatjana ja silti niissä ei näy kulutuksen jälkiä ja kankaana niissä on vielä ohuempi puuvillakangas. Päätin ottaa riskin. Jos kangas nuohaantuisi nopeasti niin sittenpä päällystäisin vain uudelleen. Kankaan väri oli niin kohdallaan, että se olisi kuitenkin kokeilemisen arvoista.

Siispä Kangastuksen Ilona-kangasta kehiin ja hommiin.

 Tässä uudelleen päällystetty rahimme.

Kangas on niin hyvin yhteen sopiva, että sen voisi jopa luulla kuuluvan sohvaan. Luonnossa värit näyttävät olevan vielä lähempänä toisiaan. Se kankaan eduksi on sanottava jo tässä vaiheessa, että se on liukkaampi pintaista kuin alkuperäinen ja niin ollen ei ehkä yhtä tahra-altista.

Niin fiiliksissä tästä!

Laskosverhot tupaan

Itsehän sitä oli verhot ikkunaan ommeltava.

Olin hyvissä ajoin katsonut minkälaiset laskosverhot tilaisin meille Jotexista. Siinä vaiheessa, kun tilaamisen hetki lopulta tuli ja aloitin mittaukset tajusin, että tupamme ikkunoista kaksi on niin leveitä, että niihin ei saakkaan tuollaisia suhteellisen huokeita laskosverhoja. Kaikki leveydet loppuivat jo aikaisemmin. Tokikin sitten ihan jostain verholiikkeistä tilaamalla olisi onnistunut saamaan myös näihin ikkunoihin verhot. Halusin joka tapauksessa, että koko tuvassa, kaikissa viidessä ikkunassa, olisi samaa sarjaa olevat verhot. En kuitenkaan halunnut panostaa niihin rahallisesti isoja summia, jotta mielen muuttuessa ja vaihtelunhalun iskiessä ei ahdistaisi hinnan takia vaihtaa toisiin.

Vähissä oli vaihtoehdot, kun laskosverhot kuitenkin halusin. Itse oli siis tartuttava tuumasta toimeen.

Ostin Kangastuksesta valkoista melko jäykkää pellavakangasta. Tein mittailuja pitkään ja hartaasti. Kangasta oli runsas 9 metriä, sellaista pätkää hirvitti ruveta leikkelemään. Parasta olla laskut tehtynä oikein. Lisähaastetta ompeluun toi verhotankojen kiinnikkeiden sijoittelu. Halusimme kiinnikkeet kiinni runkotolppiin, joten se tarkoitti automaattisesti sitä ettei yläreunan tankokuja voinut olla yhtenäinen vaan sinne oli tehtävä aukot kiinnikemöttejä varten, mikä luonnollisesti tarkoitti lisälaskemista ja ompelua.

 Tällaiset niistä tuli. Neljä verhoa on valmiina ja paikallaan. Yksi on vielä vaiheessa sillä yhteen ikkunoista tulee erilainen kiinnityssysteemi, koska suoraan sen yläpuolelle tulee valolippa. Tämä projekti on vielä vaiheessa ja niin ollen myös verho.

Valkoiset verhot kaipasivat jotakin terästystä ilmeeseensä, joten askartelin niihin sydämet. Tähdetkin olisi voineet olla kivat, mutta mielestäni tähtiä on viime aikoina ollut vähän liikaa kaikkialla.

 Käytin ilmassa kuivuvaa muovailuvahaa. Pehmitin sen käsissäni ja kaulin lasipulloa apunakäyttäen. En halunnut tahria hommassa puista kaulintani :). Kaulin massan pintaan pitsikuvion muovisen pitsiliinan avulla. Tein reiän kudinpuikolla ja jätin pariksi päiväksi kuivumaan.

Lopuksi maalasin kuivuneet sydämet Tikkurilan Taikamaalilla, jota jäi seinän maalaamisesta. Sydänten väri on siis sama kuin yksi kyseisen huoneen seinistä. Viideskin sydän on tehtynä.

Olen tyytyväinen lopputulokseen. Muutaman kerran täytyi potkia itseään koneen ääreen, mutta kyllä siitä valmista tuli.

Sama urakka on edessä vielä kuistin ikkunoiden kanssa, siellä on myös yksi ikkunoista niin leveä, että valmisverhoa ei sinne saa. Ompelukonetta kohti!

Leppoisaa pyhäpäivää!

Pysyy pannu kuumana!

Kaveri pyysi ompelemaan teepannulleen myssyn. Värillä ei kuulemma ole väliä, joten tein sen samasta kankaasta kuin omallekin pannulleni eli Kangastuksen Kantelettaresta. 

Ihanan neutraali, mutta ei kuitenkaan yksitoikkoinen kangas. Sopii monenväristen kuppien kanssa samaan pöytään.

Työ tekijäänsä opettaa ...tai töiden välissä oleva tauko... Voin kertoa, että tämän ompelu meni huomattavasti yksinkertaisempia reittejä kuin tuon ensimmäisen. Jotain prosessointia oli selkeästi välissä olleena aikana tapahtunut.

Pieniä juttuja

 Pienillä jutuilla koristin pääsiäistä tähän tupaan. Tuntuu, että muuton jälkeen sisustuksen yleinen vajavaisuus saa vielä himmailemaan muussakin somistelussa. Kunhan nuo säät tuosta lämpenisivät pääsisin vahaamaan kuistin pöydän. Siitä on tulossa paikka asetelmille ja söpöstelyille, näin ainakin olen suunnitellut. Nyt pöytä vielä majailee varaston tukkeena.

Köyhiäritareita, mustikoita ja vaniljajäätelöä. Herkkuiltapala vailla vertaa. Näitä tuli paisteltua kahtena peräkkäisenä iltana. Tavoitteena olisi saada pakastimeen tilaa, siksi siis iltapalalistalla pitkoa.

 Pikkuisia juttuja on ehtinyt myös ompelemaan. Pikkupikku tumppuja. Reunimmaiset trikoot Triteksistä ja sieltä taitavat olla myös resorit. Keskimmäinen tähtikangas myymälästä, jonka nimestä ei ole mitään muistikuvia.

Lammas puolipotkupöksyt Triteksistä ostetusta trikoosta. Tykkään tuosta kankaasta! Onneksi sitä on vielä jäljellä sekä punaisena, että kokonaan käyttämätön pala viininpunaisella pohjalla.

Wuhuu! Neljän ikkunan verhot myös ommeltuna! Odottavat vielä silittämistä ja verhotankojen paikalle laittoa. Niistäkin tulee kuvia sitten, kun ikkunaan saakka ehtivät.

Kaksi pientä elefanttia marssi näin!

Kohta meidänkin vuoteessamme marssivat elefantit!

Heti kohta joulun jälkeen Finlaysonin nettikaupassa oli huisan hyviä alennuksia. Ryhdyin innolla selaamaan. Ihana mustavalkoinen parivuoteen elefantti-pussilakana kuului alennettuihin. Parhautta niin, sillä normaalihintaisena en sitä ehkä ikinä raatsisi ostaa!

Vielä hetki täytyy elefanttien marssia odottaa, sillä sänky on tänään haettu kaupasta ja on toistaiseksi kodinhoitohuoneessa osina. 

Sikeitä unia, elefanttien marssista huolimatta!

Lunta tulvillaan

 Kodinhoitohuoneen ikkunan tuunausta...

Kodinhoitohuoneen oven ikkunasta avautuu tällainen näkymä. Ja aivan yhtä hyvin kuin sisältä ulos, näkyy ulkoa sisälle, varsinkin pimeällä valojen ollessa päällä. Tällainen ikkuna oli toki ihan tietoinen ratkaisu. Oletuksena meille oli tulossa sellainen ropeloinen ikkuna, joista ei olisi näkynyt kumpaankaan suuntaan koskaan, ei ulos eikä sisälle. Sellaisia emme kuitenkaan halunneet, tämä antaa enemmän muuntautumismahdollisuuksia. Olen visioinut tähän ikkunaan pitsiverhoja ja vastaavia, mutta ennen kuin sopiva sellainen löytyy tein toisenlaisen ratkaisun, josta mieskin tykkäsi.

Ikkunassa leijailee lumihiutaleita! 

Ja nuo lumihiutaleet ovat hammastahnaa. Rainbowin White- merkkistä. Aiemmin olen jostain lueskellut erilaisia sekotussuhteita tahnalle ja vedelle, minä käytin pelkkää tahnaa. Onhan näitä kautta aikojen tehty piimällä ja maitorahkalla ym. Minua huomattavasti enemmän miellytti tämä hammastahna versio. Hajukin on mukavampi, josko noista mikään nyt hirmuisesti haisee.

Sabluunaksi tulostin netistä piirretyn lumihiutaleen kuvan ja leikkasin keskustan pois. Tein tämän tavallista tulostin paperia sabloonana käyttäen, olin liian malttamaton ehtiäkseni hommaamaan piirtoheitinkalvoa tai vastaavia ja hyvinhän se näytti tälläkin toimivan.

Tuputtimeksi leikkasin tiskisienen pehmeämmältä puolelta pienen kaistaleen.

Olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen!

Ulkovalojen päällä olessa, sisältä ulos katsoessa näyttää kuin nuo hiutaleet kimmeltäisivät kuin oikeat!

Mies heti käytännöllisesti totesi, että tämä pitää sitten pestessä pestä varovasti pois.
Jaa, miksi?!
No, tajusinhan minä sen sitten itsekin. Hammastahnassa, kun yleensä on niitä rakeita tai vastaavia etteivät sitten hankaa ikkunaa. Ihan kovin kummosia rakeita ei tässä halpistahnassa ainakaan ollut, joten mitään spesiaali tahnoja ei tässäkään mielessä kannata tähän askartelukäyttöön ottaa.