lauantai 27. helmikuuta 2016

Smoothiekakku

Smoothiekakut ovat vissiin nyt joku uusi villitys?! Poimin jokin aika sitten K-Ruokalehdestä Smoothiekakun ohjeen ja miehen syntymäpäivät oli hyvä syy laittaa ohje kokeiluun.

Noh, kyllähän sen nyt söi, mutta ei ohje kyllä reseptivihkooni pääse. Mielestäni pohja olisi saanut olla paljon paksumpi suhteessa smoothieosuuteen. Pohjan makuun, mikä tuntui olevan oikein herkullinen, ei päässyt oikein lainkaan. Tein pohjan toisin kuin ohjeessa neuvotaan Bonan mangososeella. En löytänyt K-kaupastamme tuota ohjeessa mainittua. Hurja määrä mustikoita "täysin hukkaan", sen verran mautonta settiä smoothieosuudesta tuli. Tuntuu, että smoothiena maku pääsee kuitenkin eritavalla oikeuksiinsa kuin tässä vaikka ihan samasta asiasta onkin kyse, muoto vain on eri. No, nämähän ovat niitä kuuluisia makuasioita. Mies tykkäsi kakusta.

Ja kuten Mutakakun niin tämänkin kuva jäi ottamatta ennen kuin kakku oli kadonnut parempiin suihin.



Mutaista kakkua

Miehellä oli tuossa pari päivää sitten synttärit ja kakkukahvittelimme asiaankuuluvasti. Annoin miehelle jokusen kakku ohjeen, joista sai valkata haluamansa kakun, jonka tekisin. Antamieni ohjeiden ulkopuolelta tehtäväksi valkkautui Mutakakku. Olimme juuri hiljattain saaneet mutakakkua kyläpaikassa ja se oli sekä minulle, että miehelleni tuore tuttavuus vaikka kaikille muille se tuntuu olevan miltei suosikki leivonnainen. 

Ihan miten päivänsankari toivoo :). Tein kakun Kotikokin-sivulta poimitulla ohjeella

Raaka-aineet

4 kpl kananmunia
2 dl sokeria
dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
200 g margariinia
1 levy (150 g-200 g) tummaa suklaata (esim. panda/taloussuklaa)

Ohjeet

  • Mittaa kuivat aineet kulhoon (ei sokeri) ja sekoita keskenään.
  • Sulata rasva kattilassa ja lisää samalla suklaapaloja sekaan. Sekoita samalla, mutta älä kiehauta, ettei suklaa pala. Voit toki halutessasi sulattaa suklaan vesihauteessa, mutta tällöin suklaaseen ei saisi joutua yhtään vettä.
  • Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.
  • Lisää vuorotellen jauhoseosta ja suklaaseosta munasokerivaahtoon. Sekoita.
  • Kaada taikina jauhotettuun irtopohjavuokaan.
  • Paista 200°C uunin keskitasolla n. 20 min.
  • Kakun on tarkoitus jäädä keskeltä vähän "raa'aksi".
  • Halutessasi koristele jäähtynyt mutakakku tomusokerilla.
Ja tuli kyllä huippu hyvää!!! Ohessa oli vielä vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Tämän kanssa kävi kuten mun leipomuksissa yleensä, muistan kuvaamisen siinä vaiheessa, kun jäljellä on enää vain rääppeet.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Aurinko armas

Enpä olisi uskonut miten suosittu itsetehty lelu voisi olla!

Bongasin Eilen tein- blogista ihanan lelun Onnin ja Ilonan katselukankaasta. Postausta lukiessani meidän neiti ei ollut vielä osoittanut erityisempää kiinnostusta mitään leluja kohtaan, joten kuvaukset  lelussa olevien katselukuvien "toimivuudesta" saivat innostumaan.

Tilasin itselleni virikekuvakangaspalasen ja lisäksi pari korttia. Aluksi meillä katseltiin kortteja ja kankaan kuvia ihan sellaisenaan ja yritin selvittää mitkä niistä saisivat neidissä jonkinlaista reaktiota aikaan. Korteista punaisella pohjalla oleva lintu toimi oikein hyvänä katseen vangitsijana ja se oli myös ensimmäisiä asioita, joita neiti oikeasti silmillään lähti seuraamaan. Tätä ei kuitenkaan kangasrivistöstä löytynyt. Kankaan kuvista parhaiten "toimi" aurinko, sammakko ja riikinkukko.

Ompelin  neidille kolmiolelun. Kolme kuvaa kolmioksi ja toisesta kankaasta päätypalat. Aurinkokuvan takana on ommeltuna paistopussi rapinaa tuomaan. Aikomuksenani oli tuunata ohjetta vielä niin, että olisin laittanut lelun sisään kulkusen, mutta olin niin tohinaa täynnä lelua tehdessä, että tällainen aikomus unohtui.

 Melkoista riepotusta tämä lelu onkin saanut. Uutena lelusta ei tullut kuvia otettua, joten tässä jo melkolailla ruttuisena. Luulen, että tuo kolmion muoto tekee lelusta helposti pideltävän, helpomman kuin mitä neliö olisi. Aluksi lelua esiteltiin neidille ja katseltiin yhdessä kuvia ja puserreltiin niin, että rapisi. Nyt neiti saattaa makailla lattialla selällään, katsella kuvia ja puserrella lelua omissa käsissään, välillä viskaista syrjään, kääntyä mahalleen ja taas puserrella lisää. Paljon on myös nauhoja laitettu suuhun ja samanaikaisesti nyhdetty lelua käsillä.

 Samalla kerralla ompelin kahdesta palasesta lituskaisen lelun ystävän vauvalle, hänestä oli tuolloin vasta tieto masussa olosta. Nyt tämäkin neiti on jo ehtinyt syntyä ja lelukin matkalla omistajalleen. Kankaiden välissä on kuvan kokoinen pala vanulevyä ja paistopussia.

Kankaat: kuvakangas Onni ja Ilona, mustavalkoinen-kangas Kangastus
Nauhat: Karnaluks