Pientä kortteilua

 Pari korttia ehdin tuossa yhtenä päivänä tekemään jemmaan.

Samaa sävyä kaikki, kun tuollaiset tarvikkeet tuli pöytään nosteltua.

Lauantaipäivän ahkeruus

Niin paljon olen saanut tänään aikaiseksi, että olen itsekin tyytyväinen!

Aamusella askartelin. Tällä kortilla onnittelemme ystäväviämme kilauksen johdosta.

Äiti tilasi kortin, jolla voisi kiittää työtovereitaan syntymäpäivän muistamisesta. Tuohon alle äiti saa siis itse kirjoittaa viestinsä. Taisi tulla vähän hempeä, kun noissa kihlajaiskorttitunnelmissa olin. No, huomenna kuulen tuomion. Kortissa on kolmea erilaista paperia, pientä kakkupaperia, 3D ruusutarra ja pitsinauhaa. Ruusussa ja kakkupaperissa on taustalla tarratyynyä eli ne nousevat kortista korkeammalle,

Toiset ovat tammikuun kangaslaihiksella, ei se pahaa tekisi minullekaan. Ehdottomasti tärkeämpää on kuitenkin pidättäytyä uusien projektien aloittamiselta. Keskeneräisten ompelusteni laatikossa on "jokunen" keskeneräinen työ. Pääsääntöisesti sellaisia, joista puuttuu viimeiset suorat ompelukset ompelukoneella. Olen laiska vaihtamaan ompelukoneeseen lankoja, niinpä työni jäävät yleensä siihen vaiheeseen, jossa påitäisi tehdä viimeinen silaus, se ehkä ainoa päällepäin näkyvä ompelus, jossa langan värillä on väliä. Tuo laatikko on nyt siis tyhjennettävä! Tai ainakin saatava edes hiukan tyhjemmäksi... Vastaava laatikko on villalankapuolella, keskeneräisiä virkkauksia ja neulomuksia. Pääsääntöisesti osaset vailla yhdistämistä. Huoh. Ryhtiliikettä tässä tarvitaan!

Yhdet pöksyt jo siirtyivät pois tuolta laatikosta! Valmista tuli, kun ompeli vyötärölle kuminauhakujan ja pujotti kuminauhan!Jee!

Kangas: Triteks

Kaava: Ottobre, Little Feet

Aamupäivällä kävin kirjastossa ja kaupassa ja ostin tänne vihreää! Ei tapahdu kovin usein. Nuo viherjutut eivät ole ihan minua varten. Aina sanotaan, että vähintään kaktuksen kanssa pärjää jokainen... minä olen yhtä kastellut niin paljon liikaa, että se napsahti poikki ja toista niin vähän, että se riutui niille sijoilleen. Katsotaan kuinka tämän vihreyden kanssa käy.

 Ja toiseksi ostin purkkiruusun.

Ja pitkästä aikaa leivoin, porkkanaleivoksia. Ensimmäisen kerran näitä syödessäni hämmennys oli suuri, kun nimestään huolimatta nämä olivatkin hyviä! Porkkana ei anna odottaa mitään huiketa makuelämystä, mutta todellinen herkku tämä kyllä on! Olen syönyt jo muutaman palasen...

Lisäksi olen ehtinyt selvitellä ja siivota meidän "kaaoshuonetta". Sen projektin pariin tästä on palattava!

Leppoisaa iltaa!

Kortteilua joulun alla

 Vähän takautuvana bloggauksena muutama kortti, jotka ovat aikapäiviä sitten jatkaneet matkaansa. Nyt vasta, kun tarkastelin niistä ottamiani kuvia tajusin kuinka epätarkkoja ne ovat, höh. Mutta eipä voi enää mitään.

Kortti ylioppilalle, mieheni kummipojalle, joka pääsi ylioppilaaksi 5.12.

Joulukuun ylioppilaat ovat mielestäni aika kiva juttu. Silloin lakin saaneita on niin paljon vähemmän, että kukin hattupäinen saa ansaitsemansa huomion. Samoin harvalla juhliin kutsutulla on kovin monia juhlia käytävänä, toisin kuin keväällä, joten heillä on myös aikaa viipyä juhlissa. Itsekin aikaan olen päässyt joulukuussa ylioppilaaksi, en suunnitellusti, mutta kuitenkin. Kyllä se vain oli mukava juttu juurikin edellä mainituista syistä. Lisäksi on aikas mahtavaa pitää samalla "itsenäisyyspäivän vastaanottoa" ja ottaa juhlien teema myös sinivalkoisuudesta. Niin kyseisellä kummipojalla kuin minullakin varsinaiset juhlat olivat 6.12. vaikka 5.12. koululla olikin jo lakitus.

 Joulukortteja väkersin kolmenlaisia pienen määrän. Tänä jouluna moni kyllä sai kaupasta hankitun kortin, kun joulun alla tuota touhua ja tohinaa oli ihan muista syistä. Olen päättänyt, että ensi vuonna kehissä olisi taas enemmän itsetehtyjä kortteja. Voisikohan se olla minun uuden vuoden lupaukseni?! Kauhean hanakasti en niitä muutoin olekaan tehnyt.